Vaikka inflaatio on laskusuunnassa, liittyy tulevaan kehitykseen vielä runsaasti epävarmuutta.
Suomen inflaatio on selvässä laskusuunnassa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 7,9 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 8,8 prosenttia. Inflaation hidastuminen helmikuusta maaliskuulle johtui muun muassa bensiinin ja dieselin hinnan laskusta sekä sähkön hinnan lievemmästä noususta.
Keskuspankkien erityisen mielenkiinnon kohteena oleva kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 7,1 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, sähkön hinnan ja kulutusluottojen korkojen nousu. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi puolestaan eniten bensiinin, dieselin ja kevyen polttoöljyn halpeneminen.
”Viime vuoden maaliskuussa Ukrainan sodan alkaminen johti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousuun ja bensan kallistumiseen, mikä kiihdytti inflaatiota. Siihen verrattuna tilanne on rauhoittunut, mikä on odotetusti hidastanut vuosi-inflaatiota, vaikka edelleen hintataso on muilta osin jatkanut aika rajussakin nousussa”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Vaikka vuositasolla inflaatio hidastui, nousi hintataso edelleen. Kuluttajahinnat nousivat helmikuusta 0,6 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin keskimäärin maaliskuussa.
Appelqvistin mukaan hintatason nousu tuli useista eri hyödykeryhmistä, vaikka osin korkeat lukemat selittyvät Suomessa yleisesti käytetyillä vaihtuvakorkoisilla asuntolainoilla, jotka luetaan mukaan kotimaiseen inflaatiomittariin.
”Asuntolainojen korkojen nopea nousu kiihdyttää juuri nyt inflaatiota tuntuvasti. Lainakorot eivät ole kuitenkaan luonteeltaan samanlainen kuluttajahinta kuin tavanomaisempien tuotteiden tai palveluiden hinnat. Velallisille korkojen nousu merkitsee sitä, että rahaa jää vähemmän muuhun käyttöön. Toisaalta säästäjien kannalta tilanne on päinvastainen, kun säästöille saa parempaa tuottoa. Lainakorkojen muutokset koskettavat siis eri kotitalouksia hyvin eri tavoin riippuen siitä, onko velkaa vai säästöjä”, sanoo Appelqvist.
Vaikka inflaatio on laskenut viime vuoden lopun huipputasoilta, ollaan silti 2000-luvun tavanomaisiin lukemiin verrattuna kaukana normaalitilanteesta.
Edelleen vallitsee myös runsaasti epävarmuutta siitä, kuinka nopeasti inflaatiotilanne saadaan hallintaan. Ruuan ja energian hinnoista putsattu niin sanottu pohjainflaatio jatkoi maaliskuussa nousussa ja ylitti ensimmäistä kertaa 7,0 prosentin rajan.
”Vielä ei kannata liikaa juhlia inflaation taittumista, sillä pohjainflaation nousu kertoo talouden hintapaineiden olevan yhä laaja-alaisia”, toteaa Appelqvist.
Myöskään Aktia Pankin pääekonomisti Lasse Corin ei vielä sampanjalaseja kilistele.
”Kuukausi-inflaatio on Suomessa edelleen aivan liian nopeaa”, hän toteaa ykskantaan Twitterissä.
Lue myös tämä: Iloisia uutisia Fedille – palkkainflaatio hidastui Yhdysvalloissa
