Kullan hinta on vaihdellut ajan mittaan erilaisten taloudellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden vuoksi. Historiallisesti kultaa on käytetty arvon säilyttäjänä ja turvasatamana taloudellisen epävarmuuden ja markkinoiden epävakauden aikana.
Kullan hinta on muutaman viime vuosikymmenen aikana yleensä ollut noususuuntainen. Esimerkiksi 1970-luvulla kullan hinta nousi merkittävästi korkean inflaation ja poliittisen epävarmuuden vuoksi. Kullan hinta nousi 1980-luvun alussa kaikkien aikojen korkeimpaan tasoon, yli 800 dollariin unssilta.
Seuraavina vuosina kullan hinta laski, mutta alkoi jälleen nousta 2000-luvun alussa, mikä johtui heikosta Yhdysvaltain dollarista, maailmantalouden epävakaudesta ja geopoliittisista jännitteistä. Kullan hinta saavutti uuden kaikkien aikojen huippulukeman vuonna 2011, jolloin se ylitti hetkeksi 1 900 dollaria unssilta.
Sen jälkeen kullan hinta on vaihdellut, mutta se on yleensä pysynyt yli 1 000 dollarissa unssilta.
Pankkisektorin kompurointi tukee kullan hintaa
Koronapandemia ja siitä johtuva taloudellinen epävarmuus ovat myös osaltaan lisänneet kullan kysyntää turvasatamana, mikä on johtanut kullan hinnan nousuun. Kullan hinta kävi hetkellisesti jopa yli 2000 dollarissa elokuussa 2020.
Nyt hinta on kipuamassa jälleen uuteen ennätykseen.
Viimeisen viiden vuoden aikana kullan hinta on noussut yli 50 prosenttia. Tällä hetkellä kullan unssihinta lähentelee jo 2000 dollarin hintapyykkiä.
”Kullan tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, kun maailmanlaajuisen pankkisektorin vakautta koskevat epäilyt jatkuvat, erityisesti Yhdysvalloissa. Vastapuoliriskin puuttuminen ja kullan kestävä turvasatamamaine tekevät siitä tällä hetkellä useiden sijoittajien ensisijaisen vaihtoehdon”, Doug Turner Kinesis Money -yhtiössä toteaa Yahoo Financen haastattelussa.
Kullan suosio sijoittajien keskuudessa johtuu Turnerin mukaan siitä, että sijoittajat haluavat hajauttaa nykyisiä salkkujaan paremmin – olipa kyse sitten käteisestä, osakkeista tai muista digitaalisista valuutoista.
Suuntaus ei muutu lähiaikoina, kun sijoittajien pelot pankkisektorin vakausongelmista säilyvät.
”Viimeaikaiset First Republic Bankiin liittyvät pelot korostavat, että pankkisektorin haasteet jatkuvat. Vaikka alkuperäiset huolenaiheet useisiin rahoituslaitoksiin vaikuttavasta laajamittaisesta tartunnasta ovat lieventyneet, mahdollisia tulevia takaiskuja ei voida sulkea pois. Näin ollen kullan vetovoiman suosittuna ja turvallisena sijoituskohteena odotetaan säilyvän, eikä hinta todennäköisesti laske lähiaikoina kauas 2 000 dollarista unssilta”, Turner toteaa.
Rahapolitiikan suunta vaikuttaa kullan hintaan
CompareBroker.io:n päämarkkina-analyytikko Jameel Ahmad kertoi myös optimistisen näkemyksensä kullan hintarallista.
”Jos globaalit talouspelot hiipivät takaisin rahoitusmarkkinoiden tunnelmiin ja odotukset jatkuvat, että Fedin on käännettävä nykyinen korkean korkopolitiikan sykli, toivo kullan hinnan paluusta yli 2000 dollariin on edelleen mahdollista.”
Kullan tulevaan hintaan vaikuttaa myös se, mihin suuntaan reaalikorko kehittyy.
Kullan hintakehitykseen vaikuttaa nimittäin merkittävästi Yhdysvaltain valtionlainojen reaalituotto, jolla tarkoitetaan valtionlainan tuoton ja inflaatio-odotusten erotusta.
Reaalikorkojen muutokset vaikuttavat kullan hintaan vaihtoehtoiskustannuksen kautta. Kulta ei itsessään tuota kassavirtaa, vaan sijoittajan tuotto muodostuu jalometallin myynti- ja ostohinnan välisestä erotuksesta. Näin ollen reaalikorkojen noustessa, kullan omistaminen kallistuu suhteessa siihen, että varat pidettäisiin korkomarkkinoilla. Siispä historiallisesti reaalikorkojen ja kullan hintakehityksen välillä on ollut vahva negatiivinen korrelaatio.
Koska kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareissa, dollari-valuuttakurssilla on suuri vaikutus kullan hintaan. Jos dollari vahvistuu, kullan hinta voi laskea, ja jos dollari heikkenee, kullan hinta voi nousta.
