Kryptot

Professori: Lohkoketjuteknologia on paljon muutakin kuin kryptovaluuttoja

Bitcoinin arvo on noussut viime kuukausina reippaasti. Lohkoketjuteknologia tarjoaa kuitenkin muitakin mahdollisuuksia kuin kryptovaluutat.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa monenlaisia palveluita ja uusia liiketoimintamalleja, professori Matti Rossi Aalto-yliopistosta kertoo KAUTE-säätiön ja Innovation Homen yhteisessä KAUTE talks -tilaisuudessa 31. maaliskuuta.

Kuitenkin viime vuosina lohkoketjuteknologian niiden riskit ovat realisoituneet. Tästä esimerkkinä Rossi nostaa esimerkiksi FTX-kryptopörssin romahduksen.

FTX on yksi maailman suurimmista kryptovaluutta-alustoista. Alusta ajautui viime viikon lopulla konkurssiin. FTX:n syöksykierre alkoi, kun sijoittajat menettivät luottamuksensa pörssiä kohtaan, jolloin korttitalo romahti vain muutamassa päivässä.

Toinen esimerkki on kaatuneen Celsius-kryptopankin omistaja Alex Mashinsky, joka käytti innokkaasti slogania “Banks are not your friends” – aina siihen asti, kunnes katosi pari miljoonaa dollaria asiakkaiden rahoja taskuissaan.

“Sitten voidaan miettiä, miten tylsiä ne keskuspankit ja pankkisääntely oikeasti ovat. Kun FTX kaatui, asiakkaat eivät saaneet mitään”, Rossi toteaa.

Yksi lohkoketjuteknologian trendi on keskuspankkien omat, fiat-rahaan perustuvat digivaluutat.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti heinäkuussa 2021 käynnistää digitaalista euroa koskevan hankkeen. EKP on tutkinut digitaalisen euron mahdollisuuksia vuodesta 2020 lähtien. Neuvoston on määrä tehdä päätös jatkosta syksyllä 2023. EKP:n arvion mukaan digitaalinen euro voitaisiin laskea liikkeelle aikaisintaan vuonna 2026.

Digitaalisella eurolla tarkoitetaan keskuspankissa olevaa tilirahaa eli keskuspankkirahaa, jota voisivat käyttää luottolaitosten lisäksi myös yksityiset henkilöt. Se on jo pitkään ollut pankkien käytössä.

Digitaalinen euro mahdollistaisi siis sen, että kuluttajatkin saisivat suoran mahdollisuuden keskuspankin liikkeelle laskeman sähköisen rahan käyttöön. Vielä tällä hetkellä vain setelit ja kolikot ovat kuluttajien käytössä olevaa keskuspankkirahaa. Kuluttajien maksukorttien käytössä olevaa rahaa kutsutaan liikepankkirahaksi.

Myös muilla keskuspankeilla on tällä hetkellä digitaalista rahaa koskevia tutkimushankkeita.

Rossin mukaan valtioiden takaamien digitaalisten valuuttojen kautta odotettavissa on paljon “tylsää byroslaviaa alueelle”.

Samalla Yhdysvalloissa syntyneet vaikeudet pienissä aluepankeissa ovat ruokkineet suurimman kryptovaluutan, Bitcoinin arvoa. Sen kurssi suhteessa dollariin on noussut kuudessa kuukaudessa lähes 44 prosenttia.

Rossin mukaan monet uusimmista kryptovaluutoista saattavat hävitä, mutta Bitcoinin ja Ethereumin kaltaiset vakiintuneemmat valuutat varmasti selviävät notkahduksesta.

Lohkoketjuteknologian hyödyt eivät rajoitu vain kryptovaluuttoihin, Rossi muistuttaa.

Rossin mukaan lohkoketjuteknologia helpottaa omistusoikeuden vaihtoa ja mahdollistaa monenlaisia datatalouden palveluita. Lohkoketju toimii hajautetussa vertaisverkossa ja sen älysopimusten avulla tehdään muun muassa valuutta- ja datasiirtoja.

Professori arvelee, että lohkoketjuteknologia saattaisi tulevaisuudessa mahdollistaa myös yksilön oikeudet oman datansa omistamiseen ja myymiseen. Myös erilaisten tokeneiden merkitys saattaa kasvaa.

“En osaa ennustaa, miten kryptovaluuttojen kanssa käy, mutta lohkoketjuja voi käyttää paljon muuhunkin hyödylliseen. Esimerkiksi meillä on EU:n rahoittama hanke, jossa kehitetään tokeneita, jotka on sidottu vähäpäästöisiin kulutuspäätöksiin”, Rossi kertoo.

Rossin mukaan lohkoketjuteknologian mahdollisuuksina voidaan edelleen nähdä esimerkiksi riippumattomien maarekisterien kaltaiset tuotteet korruptoituneisiin oloihin, sekä erilaisten tokeneiden käyttäminen palkitsemiseen ja kannustamiseen.

Esimerkiksi lounaskahvilan kassalla voisi kasvisruoan valitsemalla saada palkinnoksi digitaalisen rahakkeen”, Rossi pohtii.

1 kommentti
  • Chat sanoo:

    Hienosti chatgpt:llä kirjoitettu 🙂

  • Ylös
    >