Miksi Nokia romahti? Näin vastaa tekoälysovellus ChatGPT

Nokian matkapuhelintoimintaan on riittänyt dramaattisia käänteitä. Nokia nousi maailman mahtavimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi, mutta uudella vuosituhannella yhtiön asema romahti häkellyttävän nopeasti.

Vielä 1960-luvulla Nokia oli monialayritys, joka toimi kumi-, kaapeli-, metsä-, elektroniikka- ja sähköntuotantoteollisuudessa. Euroopan televiestintämarkkinoiden sääntelyn purkaminen 1980-luvulla lisäsi kilpailua ja tarjosi yhtiölle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Muutoksen tuulet puhalsivat tuolla iloisella 80-luvulla.

Vuonna 1982 teknologiayhtiö toimitti ensimmäisen täysin digitaalisen puhelinkeskuksen Euroopassa ja samana vuonna yhtiö esitteli maailman ensimmäisen autopuhelimen analogiselle NMT-standardille. 1980-luvulla kehitetty GSM-standardi mahdollisti korkealaatuiset äänipuhelut, hyödynsi entistä tehokkaammin radiotaajuuksia ja tarjosi korkealaatuisemman äänentoiston.

Nokia oli 90-luvun suuri menestystarina

Ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Nokian matkapuhelimella yhtiön Radiolinja-operaattorille rakentamassa verkossa vuonna 1991.

Samoihin aikoihin Nokia teki strategisen päätöksen keskittyä televiestintälaitteisiin. Nokian muut liiketoiminnot, mukaan lukien alumiini-, kaapeli-, kemikaali-, paperi-, kumi-, sähköntuotanto- ja televisiotoiminnot myytiin.

Strategisten muutosten lisäksi yhtiön hallitus osasi nostaa yhtiön kippariksi oikean henkilön.

Uuden saneeraussuunnitelman toteuttajiksi tulivat SYP:n Casimir Ehrnrooth ja Pohjola-yhtiöiden Yrjö Niskanen. He nostivat yhtiön toimitusjohtajaksi nuoren Jorma Ollilan, joka oli tullut yhtiöön matkapuhelinryhmän johtajaksi 1990. Ollila laati 1994 yhtiölle uuden strategian, joka merkitsi keskittymistä matkapuhelimiin.

1990-luvulla Nokia käytti resurssinsa etupäässä matkapuhelimiin, niiden verkkotuotteisiin ja muihin tietoliikennealan järjestelmiin. Tuolloin yhtiö luopui televisio- ja tietokonetoiminnoistaan.

Vuoteen 1998 mennessä yhtiö oli maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, ja yhtiö piti kiinni tästä johtoasemastaan yli 10 vuoden ajan.

Nokian liikevaihto vuonna 2006 oli peräti 41 miljardia euroa ja se ylitti Suomen valtion vuodelle 2007 budjetoidut menot. Yritys on entistä merkittävämpi tekijä Suomen taloudelle. Teknologiayhtiö hallitsi matkapuhelinmarkkinoita suvereenisti ja sen markkinaosuus ylitti 40 prosentin rajan.

Yhteistyö Microsoftin kanssa ei onnistunut

Yhtiön asema oli vahva vielä vuonna 2007. Sen jälkeen alkoi alamäki. Syynä oli kilpailijoiden esiintulo täysin erilaisilla matkapuhelimilla.

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus oli nopea sen jälkeen, kun Apple esitteli silloin mullistavan älypuhelimensa iPhonen. iPhone ja Android mullistivat mobiilimarkkinat niin että Nokia joutui altavastaajaksi.

Ongelman valtava laajuus ymmärrettiin kesällä 2007. Symbian-järjestelmä oli vanhentumassa ja iPhonesta tuli valtava hitti älypuhelinmarkkinoilla.

Jorma Ollila kertoi vuonna 2013 Helsingin Sanomien haastattelussa, että ohjelmisto-osaamisen puutteet oli Nokialle suuri haaste. Ongelma oli tiedossa jo 90-luvulla ja sen korjaamiseksi oli suunnitelmia, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.

Vuonna 2007 yhtiö yhdisti verkkoinfrastruktuuritoimintonsa Siemensin kanssa, ja näin syntyi yhteisyritys Nokia Siemens Networks (NSN). Vuonna 2013 suomalaisyhtiö osti Siemensin osuuden NSN:stä.

Transaktion jälkeen Nokian taloudellinen tilanne oli vahva ja yhtiöllä oli kolme alojensa johtavaa liiketoimintaa: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies. Nokia oli valmis tarttumaan ohjelmoitavan maailman mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

Vastatakseen iPhonen ja Android-puhelimien tuomaan vakavaan haasteeseen, Nokia yhdisti vuonna 2011 voimansa Microsoftin kanssa vahvistaakseen asemaansa erittäin kilpailluilla älypuhelinmarkkinoilla. Tämä strategia ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta ja kolme vuotta myöhemmin Nokia ilmoitti myyvänsä olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Yrityskauppa saatiin päätökseen huhtikuussa 2014.

Matkapuhelinliiketoiminnan taru oli loppu.

Mikä on tekoälysovellus ChatGPT?

Miksi maailman johtavan matkapuhelinvalmistajan asema romahti totaalisesti ja suhteellisen lyhyessä ajassa?

Vastauksia on varmasti monia. Myös suosituksi tullut ChatGPT antaa kysymykseen oman vastauksensa.

ChatGPT:n kirjainlyhenne GPT tulee englannin kielen sanoista Generative Pre-trained Transformer. GPT on huippuluokan luonnollisen kielen käsittelymalli ja ChatGPT on siihen perustuva chatbot.

Chatbot on ohjelma, joka pystyy keskustelemaan ihmisen kanssa tekstin tai puheen avulla. Chatbotit ovat yleisiä internetissä ja ne ovat usein integroituja verkkosivuille tai messaging-sovelluksiin. Ne voivat auttaa vastaamaan yleisiin kysymyksiin, tarjoamaan tukea tai neuvontaa tai tarjoamaan muita palveluita. Chatbotit voivat perustua erilaisiin tekniikoihin, kuten esimerkiksi koneoppimiseen tai ohjelmointiin, ja ne ovat yleisiä erityisesti palvelu- ja myyntialoilla.

ChatGPT on kerännyt nopeasti huomiota yksityiskohtaisilla, sujuvilla ja selkeillä vastauksillaan lukemattomista eri aiheista. Chatbotin ydintoimintona on matkia ihmistä keskustelijana, vaikkakin epätasainen tarkkuus faktoissa on todettu sen merkittäväksi puutteeksi.

Näin ChatGPT vastaa

Näin tekoälyohjelma vastaa yksinkertaiseen kysymykseen, miksi Nokia romahti.

Nokia, joka oli aikaisemmin maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, koki romahduksen useista syistä. Tässä on joitakin keskeisiä syitä yhtiön romahdukseen:

Kilpailun kiristyminen: Matkapuhelinmarkkinat muuttuivat erittäin kilpailullisiksi 2000-luvun alkupuolella, kun uusia kilpailijoita, kuten Apple ja Samsung, tuli markkinoille innovatiivisilla tuotteillaan. Nokia ei pystynyt vastaamaan tähän kilpailuun riittävän nopeasti ja menetti markkinaosuuksiaan.

Teknologinen muutos: Älypuhelinten ja kosketusnäyttöjen yleistyminen muutti matkapuhelinmarkkinoita merkittävästi. Nokia oli perinteisesti keskittynyt fyysisiin näppäinpuhelimiin ja ei pystynyt siirtymään nopeasti älypuhelinten aikakauteen, mikä heikensi sen kilpailukykyä.

Strategiset virheet: Nokia teki useita strategisia virheitä, kuten hylkäsi mahdollisuuden käyttää käyttöjärjestelmänä Applen iOS:ää ja Googlen Androidia, ja keskittyi sen sijaan jatkokehittämään omaa Symbian-käyttöjärjestelmäänsä, joka osoittautui vanhentuneeksi ja vähemmän kilpailukykyiseksi.

Organisaatiokulttuurin haasteet: Nokia oli suuri organisaatio, joka kohtasi haasteita organisaatiokulttuurissaan ja päätöksentekoprosesseissaan. Näiden haasteiden vuoksi Nokia ei kyennyt sopeutumaan nopeasti muuttuvaan markkinaympäristöön ja innovoimaan riittävästi.

Toimitusketjun hallinnan ongelmat: Nokia kohtasi myös toimitusketjun hallinnan haasteita, kuten hankintaketjun ja tuotannon tehottomuutta, mikä heikensi sen kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Kaikkien näiden tekijöiden yhdistelmä johti siihen, että Nokia menetti markkinaosuuksiaan matkapuhelinmarkkinoilla ja koki merkittävän romahduksen, mikä heikensi sen asemaa maailman johtavana matkapuhelinvalmistajana.