Oma talous

Rahoitusprofessorin viesti opiskelijoille: Kannattaa säästää eläkettä varten

Suomen eläkevastuut ovat kasvussa. Rahoituksen professori suosittelee opiskelijoille omaehtoista eläkesäästämistä.

Vesa Puttonen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Suomen eläkejärjestelmä on yleisesti ottaen katsottu toimivaksi ja turvalliseksi, mutta sen rahoituksesta on esitetty epäilyjä. Epäilyt syntyvät siitä, että Suomen ikääntyvä väestö ja heikko syntyvyys voivat johtaa eläkejärjestelmän kantokyvyn heikkenemiseen.

Tämän vuoksi eläkejärjestelmää on uudistettu useaan otteeseen viime vuosina, ja sen kehittämiseen kiinnitetään jatkossakin huomiota.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2020 lopussa reaalisella kahden prosentin diskonttokorko-oletuksella 838 miljardia euroa eli 352 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Eläkevastuut tarkoittavat rahamäärää, joka riittäisi kyseiseen hetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen diskontattuna nykyarvoon.

Eläkevastuut kasvussa

Vuodesta 2019 eläkevastuut kasvoivat 15,9 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän yksityisten alojen eläkevastuut olivat 572 miljardia euroa ja julkisten alojen 266 miljardia euroa.

Työeläkejärjestelmän eläkevastuiden määrä riippuu ratkaisevasti laskelmissa käytetystä diskonttokorosta: reaalisella yhden prosentin diskonttokorolla eläkevastuut olivat 1011 miljardia euroa eli 425 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja reaalisella kolmen prosentin diskonttokorolla 708 miljardia euroa eli 297 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työeläkevarojen määrä oli rahoitustilinpidon mukaan 225 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Rahastointiaste eli eläkevarojen ja eläkevastuun suhde oli siten 27 prosenttia.

Kertyneet työeläkevarat ovat siis selvästi alhaisemmat kuin työeläkevastuut. Tämä johtuu siitä, että eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva.

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Vain osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.

Syntyvyyden lasku tuo haasteen eläkejärjestelmälle

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen kiinnittää huomiota eläkevastuiden kasvuun.

”Nykyään sanon opiskelijoille ihan suoraan (en enää kierrellen), että teidän kannattaa alkaa jo säästää tulevaa eläkettänne varten”, Puttonen tviittaa.

Puttonen epäilee, että nykyiset opiskelijat saavat aikanaan selvästi vähemmän eläkettä kuin heidän vanhempansa saavat.

Puttonen kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa syntyvyys on romahtanut, mikä luo ison haasteen eläkkeiden tulevaisuuteen.

”Järjestelmästä maksetaan jo nyt ulos eläkkeitä enemmän kuin me nykyiset työssä olevat maksamme järjestelmään sisään”, Puttonen tviittaa.

Onko eläkejärjestelmää uudistettava?

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki on kuitenkin sitä mieltä, että Suomen eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.

”Syksyllä julkaistujen pitkän aikavälin laskelmien perusteella eläkkeiden rahoitustilanne on juuri nyt varsin hyvällä tolalla. Tämä kasvattaa olennaisesti koko eläkelupauksen uskottavuutta”, Tikanmäki toteaa blogissaan.

Tikanmäen mukaan vuonna 2000 syntyneet nuoret näyttäisivät saavan yhtä hyvän vastineen maksamilleen eläkemaksuille kuin 1970-luvulla syntyneet viisikymppisetkin.

”Eläkejärjestelmän varsin hyvän taloudellisen lähtötilanteen takia sekä nuoret että vanhemmat voivat tällä hetkellä nukkua yönsä rauhassa”, Tikanmäki toteaa.

Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto näkee eläkejärjestelmässä uudistustarvetta.

”Hidas talouden elpyminen on kiistatta riski myös eläkejärjestelmälle. Seuraava eläkeuudistus tulee olemaan aikaisempia vaativampia. Kuinka säilyttää sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, kun nuorille työikäisille kasautuvat toistuvien kriisien laskut?”, Murto kysyi Twitterissä vuonna 2020.

Kommentoi
Ylös
>