Vaalikeskusteluissa esille noussut ajatus osinkoverotuksen kiristämisestä herättää huolta yrittäjissä.
Suomen Yrittäjien teettämä Yrittäjägallup selvitti pienten ja keskisuurten yritysten mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista.
Verojärjestelmän ennakoitavuus on noussut selkeästi tärkeimmäksi investointihalukkuutta lisääväksi tekijäksi, osoittaa Yrittäjägallup.
”Tämä kertoo verotuksen merkityksestä ja yrittäjien huolista. Vaalikeskustelun aikana ilta toisensa perään nostettiin esille osinkoverotuksen kiristäminen. Se aiheuttaa huolta ja varjostaa investointisuunnitelmia”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen odottaa, että uuden hallitusohjelman kulmakiveksi sovitaan, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä.
”Kun haluamme talouteen kasvua, veropoliittisen linjan pitää selvä ja investointeihin rohkaiseva”, Pentikäinen sanoo.
Erittäin olennainen on myös toimiva logistiikka.
”Sen merkitys näkyy myös siinä, että satamien työtaistelut ovat yksi pahimpia investointijarruja. Logistisen järjestelmän toimivuus korostuu erityisesti teollisuudessa, jossa on paljon vientiyrityksiä. Olennaista on myös panostaa logistiseen järjestelmään. Jos tiet ovat rikki, logistiikka liian kallista ja satamat seisovat, se heijastuu investointihaluihin”, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät kantavat huolta velkaantumisesta
Suurimmiksi investointijarruiksi yrittäjät raportoivat kasvavan julkisen velan, ay-liikkeen toiminnan ja Venäjän toiminnan.
”Yrittäjät kantavat laajalti huolta julkisesta taloudesta ja sen kestävyydestä. Mitä korkeampi velka meillä on, sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. Tämä on myös talouskasvulle haitallista, kun rahat valuvat velkarasituksen maksuun. Siksi asia huolestuttaa yrittäjiä”, Pentikäinen sanoo.
Erityisen hankalana ay-liikkeen toiminta koetaan teollisuudessa ja 5–9-hengen yrityksissä.
”Toivottavasti Hakaniemessä luetaan näitä tuloksia ja ymmärretään, että investoivat yritykset ovat suomalaisen duunarin etu. Välillä tuntuu, että tämä tosiasia on unohdettu”, Pentikäinen sanoo.
Pentikäisen mukaan Suomessa pienten työnantajien määrä on laskussa. Yksi – ei toki ainut – tätä selittävä tekijä on hänen mukaansa ay-liikkeen toiminta.
”Suomalainen palkansaaja tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä, jotka maksavat palkkoja. Muuten myös palkansaajat loppuvat.”
Energian hinnan merkitys investointijarruna on laskenut, kun hinta on tippunut. Tämä kertoo siitä, miten tärkeää yritysten kannalta kilpailukykyisesti hinnoiteltu energia.
MInisteriö kaavaillut osinkoverotuksen kiristämistä
Suomessa osinkotuloja listaamattomista yrityksistä verotetaan kevyemmin, jos tuloja on alle tietyn euromäärän ja alle tietyn prosenttiosuuden osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen.
Valtiovarainministeriö on julkaissut verokartoituksen, jossa se näkee listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa ongelmia. Kartoituksen mukaan järjestelmää tulisi yhtenäistää, mikä samalla lisäisi verotuottoja.
Keskeiseksi ongelmaksi kartoituksessa arvioidaan korkea nettovarallisuudelle laskettu kahdeksan prosentin tuottoraja. Neutraalissa järjestelmässä tuottoprosentin tulisi vastata riskitöntä korkoa lisättynä pienellä riskipreemiolla. Verotuksen ennakoitavuudella voidaan perustella myös matalampaa kiinteää tuottoprosenttia.
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti tuottoprosentin alentamista neljään prosenttiin. Samalla olisi poistettu euromääräinen 150 000 euron raja ja asetettu nettovarallisuusrajan alittavan pääomatulo-osingon veronalainen osuus 40 prosenttiin.
Kevään vaalitenteissä SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on pitänyt ajatusta listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä toistuvasti esillä. Ylen vaalitentissä Marin sanoi, että SDP puuttuisi listaamattomien yritysten osinkoverotukseen osana valtiontalouden sopeutustoimia.
Näin listaamattomien yhtiöiden osinkoja Suomessa tällä hetkellä verotetaan
Suomessa osinkotuloja verotetaan keveämmin, jos tuloja on korkeintaan 8,0 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen. Tällöin alle 150 000 euroa alittavasta osasta 75 prosenttia on verotonta tuloa ja loput veronalaista pääomatuloa, tarkoittaen käytännössä 7,5 prosentin pääomatuloveroa osingolle.
Ulosmaksetusta osingosta on kuitenkin lisäksi jo maksettu 20 prosentin pääomatulovero, eli kokonaisvero osingolle sisältäen osinko- ja yhteisöveron on 25,5 prosenttia.
30 000 euroon verotettavaa tuloa asti pääomatulovero on 30 prosenttia ja sen jälkeen 34 prosenttia. Koska osinkoverosta iso osa on verovapaata, vaikuttaa pääomatuloveron progressio vasta yli 140 000 euron osinkoihin, kun jätetään huomiotta muut pääomatulot.
150 000 euron ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia. Efektiivisesti osinkoveroaste on yli 150 000 euron ylittäville osingoille 28,9 prosenttia ja 43,1 prosenttia, kun yhteisövero lasketaan mukaan.
Jos osinko on yli 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvoista, rajan ylittävistä osinkotuloista 75 prosenttia on verotettavaa ansiotuloa. Yhteisövero huomioituna verotus on samantasoista kuin palkkatulolle.
Yrittäjägallupiin vastasi 1038 pk-yrityksen edustajaa 5.–20.3. 2023. Tutkimuksen toteutti Kantar Public Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
