Sijoitusstrategiat

Pentti Jokinen sijoittaa aktiivisesti kuluttajatuoteyhtiöihin – “Oman kilpailuedun löytäminen on sijoitustoiminnan ytimessä”

Osakkeiden arvonmääritys on vähän niin kuin korkeushyppy. Voimme selvittää kuinka korkealle rima on asetettu.

Luontainen kiinnostus ja tausta yrittäjänä ovat antaneet Pentti Jokisen sijoitustoiminnalle suunnan. Vaikka Pentti on harrastanut sijoittamista yli vuosikymmenen ajan, on sijoitustoiminnan kehittäminen sekä oman fokuksen etsiminen jatkuvaa.

“Ensimmäiset osakesijoitukseni sattuivat hyvään aikaan. Tuolloin osakevalintani perustuivat enemmän yhtiön brändiin kuin yhtiöön tai sen osakkeeseen. Onneksi tuolloin oli hyvä hetki sijoittaa sellaisiin yhtiöihin kuten Apple ja Visa, jotka ovat olleet sijoittajien suosiossa yli vuosikymmenen ajan”, Pentti kertoo alkutaipaleestaan.

Pentin sijoitusintensiteetti on kasvanut vuosien myötä. Hän on voinut elämäntilanteesta riippuen säädellä työpanoksensa määrää kaveriporukan yhteisessä yrityksessä. 

Pentti vastaa vuonna 2015 perustetun yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Yrittäminen ja osakesijoittaminen ovat mahdollistaneet ajan ottamisen myös perheelle tilanteen niin vaatiessa.

Viimeiset viisi vuotta Pentti on puolestaan panostanut sijoittamiseen enemmän, korona-aikana kiihdyttäen. Sijoittaminen onkin yrittämisen ohella hänen työtään.

“Markkina on ollut erittäin vaativa ollessani aktiivisimmillaan ja olen oppinut paljon. Tänä päivänä sijoittaminen tärkeä osa tulonmuodostusta. Valoisampi tulevaisuus ja olosuhteisiin nähden hyvät tulokset saavat jatkamaan.”

Pentti Jokinen asuu vaimon ja yhden lapsen kanssa Helsingissä.

Osakepoimintoja kulutustrendejä havainnoiden

Aktiivisesti sijoittavalla Pentillä on kaksi salkkua. Toisessa on pitkän aikavälin sijoitukset ja toisessa spekulatiiviset sijoitukset. Suureksi osaksi salkun osakkeet ovat joko amerikkalaisia tai suomalaisia yhtiöitä, mutta Pentti ei ole rajannut sijoitusuniversumiaan maantieteellisesti. Pitkän aikavälin sijoituksia salkussa on tyypillisesti kymmenkunta ja spekulatiivisia treidejä hetkestä riippuen enintään parikymmentä.

“Oman kilpailuedun ja kulman löytäminen on sijoitustoiminnan ydin. En tiedä olenko itse vielä valmis sen määrittämisessä, mutta ymmärrän omaa osaamistani paremmin. Koetan keskittyä kuluttajakäyttäytymisen ja -trendien havainnointiin sekä sijoittamaan pieniin yrityksiin, jotka hyötyvät niistä”, Pentti pohtii.

”Koska seuraan markkinoita aktiivisesti, pyrin myös hyötymään muistakin trendeistä”, Pentti kertoo ja mainitsee viimeisimpinä esimerkkeinä aseteollisuuden ja puolijohteet. ”Viime vuosina olen tullut kasvusijoittajasta enemmän arvosijoittajaksi, mutta osakkeet janan kummastakaan päästä eivät kiinnosta minua.”

Pentti ei lähtökohtaisesti halua sijoittaa suuriin yhtiöihin, koska niitä analysoi suuri joukko sijoittajia suuremmin resurssein. Hän koettaa löytää pienempiä yhtiöitä, joiden hinnoittelu on huomattavasti matalampi kuin niiden tulevaisuuden potentiaali. 

Vuonna 2017 Pentti oli vaimonsa kanssa Kanadassa. Tuolloin joogavaatebrändi Lululemon oli vasta kansainvälistymässä, mutta joogaa harrastavalle vaimolle brändi oli jo tuttu. Käynti useassa Lululemonin liikkeessä vakuutti. Suomeen palattuaan ja sijoitustutkimuksen tehtyään Pentti osti Lululemonin osakkeita. 

Vaikeinta on erottaa ohimenevät muoti-ilmiöt pysyvämmästä trendistä. 

“Sijoittaja voi esimerkiksi koettaa hahmottaa, onko yhtiön antama brändikuva sama kuin sen asiakkaiden mielikuva”, Pentti sanoo.

“Moni kuluttajatuoteyhtiö hyötyi suuresti koronasta. Myynti, tulos ja osakekurssi kävivät historiallsien korkealla tasolla. Nyt näiden kuluttajatuoteyhtiöiden kertoimet on painettu hyvin alas historiallisesti katsottuna. Sijoittajat selkeästi odottavat vaikeita vuosia yhtiöille. Kuluttajan ostovoimasta ollaan huolissaan.” 

“Todennäköisesti monien yhtiöiden osakkeita on myyty vain siksi, että tuloskehitys voi olla negatiivinen lähivuosina. Jälkikäteen saatetaan taas sitten katsoa, että olisipa ollut mainio ostopaikka. Uskon, että moni osake lähestyy hyviä ostotasoja, mutta pohjien ajoittaminen on aina todella vaikeaa”, Pentti jatkaa.

Kuluttajatuoteyhtiöt ovat mielenkiintoisesti jakaantuneet kahtia. Luksustavarayhtiöiden osakkeilla käydään kauppaa hyvin korkein kertoimin. 

“Luksustavarayhtiöiden kohdalla sijoittajat ovat varmasti hakeutuneet turvallisiksi katsomiinsa osakkeisiin. Ajatellaan, että niiden asiakkaita eivät heilauta taantuma eikä inflaatio. Kiinan avautumisen ajatellaan hyödyttävän näitä yhtiöitä”, Pentti listaa eritytymisen mahdollisia syitä. “Niiden odotetaan suoriutuvan paremmin tulevista vuosista kuin markkina keskimäärin.”

Kuluttajasektorin yhtiöistä Pentti tarkkailee aktiivisesti esimerkiksi englantilaista Dr. Martensia. Se valmistaa muodikkaita ja kalliita nahkakenkiä. Yhtiö listautui pörssiin helmikuussa 2021. Vaikka Dr. Martensilla on allaan vaikuttava kasvuhistoria sekä korkea pääoman tuotto ja marginaalit, osake on erittäin edullinen tulospohjaisilla arvostuskertoimilla. 

Pentti jakaa havaintojaan sijoitusmaailmasta Twitterissä ja teki niin myös Dr. Martensin kohdalla.

“Dr. Martensin tarina ja tuote on hyvä. En halua kuitenkaan tarttua putoavaan puukkoon, vaan odotan, että kurssipohja muodostuisi ja kurssi tekisi ylemmän pohjan, mikä lisäisi todennäköisyyttä sille, että osakekurssi ei vain jatka laskuaan.” 

Dr. Martensilla onkin ollut useita tilapäisiltä vaikuttavia haasteita, esimerkiksi Yhdysvaltain jakelukeskuksen käynnistysongelmat. Lisäksi yhtiön pääomistaja on vähentänyt omistusosuuttaan aiheuttaen osakkeelle myyntipainetta. Sijoittajat saattavat myös pelätä, että vuodesta 1901 kenkiä valmistaneen Dr. Martensin suosio on lyhytaikaista.

Markkinaodotukset ovat arvonmäärityksen lähtökohta

Pentin salkkuun päätyneet yhtiöt ja osakkeet ovat käyneet lävitse sijoitusprosessin. Yksi sen vaiheista on arvonmääritys, jonka Pentti tekee tunnetun Michael Mauboussinin periaatteita myötäillen.

“Arvonmäärityksen alkuvaiheessa en tee monimutkaista taulukkolaskentaa. Pyrin ensin ymmärtämään, mikä on yrityksen arvostustaso suhteessa historiaan, kilpailijoihin ja markkinaan. Käyn lävitse analyytikoiden odotuksia. Näin saan kuvan siitä, millaista kehitystä yhtiöltä odotetaan.” 

Pentti huomauttaa, että yhtiötä ja osaketta on usein seurattava pidempään, jotta osakkeeseen ladatuista odotuksista muodostuu tarkempi kuva.

“Kun seuraat yhtiöstä julkaistavia uutisia ja osakkeen reaktioita niihin, näet oliko markkina ottanut uutisen huomioon osakkeen hinnassa. Näin sijoittajalle hiljalleen muodostuu parempi kuva, millaisia odotuksia osakkeeseen on ladattu”, Pentti huomauttaa. 

“Jos arvonmääritystä koettaa tehdä puhtaalle paperille, syntyy ensin todennäköisesti vain hyvin epävarma ja epämääräinen kuva yhtiön arvosta.”

Myöhemmin Pentti laatii kahden kolmen vuoden aikajänteelle muutaman erilaisen skenaarion, kuinka yhtiön talous kehittyy. Skenaarioita Pentti vertaa markkinaodotuksiin. Meneekö paras skenaario yli markkinoiden odotusten ja kuinka paljon heikoin skenaario jää markkinaodotusten alapuolelle. Lopputuloksena syntyy kokonaiskuva siitä, mikä on sijoituksen tuottomahdollisuus ja tappioriski.

“Pyrin katsomaan parin kolmen vuoden päähän ja mikä on yhtiön kaikkien rivien kasvupotentiaali. Arvostuskertoimia voi sitten soveltaa näihin lukuihin.”

“Harjoituksen tavoitteena on luonnollisesti löytää osakkeita, joiden tuottopotentiaali on mahdollisimman suuri ja laskupotentiaali mahdollisimman pieni”, Pentti summaa. “Harvoin tulee vastaan ostettavia osakkeita, koska tavoittelen merkittävää nousupotentiaalia.”

Arvonmäärityksen yksi vaikeimmista osa-alueista on luonnollisesti ennustaminen.

“Ennustamiseen en ole löytänyt kristallipalloa. Ennustan tyypillisesti parin kolmen vuoden päähän, mikä parantaa tarkkuutta, kun aikaväli ei ole liian pitkä. Kun yrityksen arvoa hahmottaa ennemmin markkinan asettamien odotusten kautta, ennustamisen rooli hieman pienenee. Urheilutermein tämä tarkoittaa, että korkeushyppääjä näkee kuinka korkealle rima on asetettu”, Pentti havainnollistaa Michael Mouboussinin vertauskuvalla. “Osakemarkkinoilla  tuottoa tulee vasta, kun hyppääjä ylittää riman.”

Pentti tykkääkin sijoittaa yhtiöihin, joiden sijoitusteesi on yksinkertainen. Ennustaminen on helpompaa, kun muuttuvia ja arvioitavia tekijöitä on vähemmän.

“Tästä eteenpäin voi olla hyvää aikaa aktiiviselle sijoittajalle ja osakepoimijalle. Passiivisen sijoittamisen suosio on hyvin korkea ja olemme todennäköisesti vaikean markkinan jälkimainingeissa. Fokus on kaikilla jossain muualla kuin pienyhtiöissä. Ylituottoa voi olla löydettävissä lähivuosina.”

Mitä yhteistä on perhokalastuksella ja sijoittamisella?

Työn ja harrastusten kautta Pentti tuntee hyvin ruotsalaisen Fenix Outdoorin, joka on ulkoilu- ja vaellusbrändiyhtiö. Sen tavaramerkkejä ovat muun muassa Fjällräven, Partioaitta ja Hanwag. Tuttuja tuotteita monelle ruskaretkeläiselle.

“Fenix Outdoor on mielenkiintoinen yhtiö, jolla on laadukkaita brändejä. Ne saavuttavat hyvän pääoman tuoton ja mukana tulee lisäksi kohtuullinen vähittäiskauppaliiketoiminta. Osake ei ole milloinkaan ollut edullinen. Jos yhtiö onnistuu kasvattamaan Fjällrävenistä kansainvälisen brändin voi sillä olla pitkä kasvuputki edessään”, Pentti aloittaa yksityiskohtaisen analyysin.

Eivätkö kaikki kynnelle kykenevät ole jo ostaneet rinkan ja reisitaskuhousut, jotka kestävät vuosikymmenen?

“Aiemmin Fenixillä ei ole ollut yhtä vahvaa ulkoilutrendiä tukenaan. Nyt Fjällräven voi kyetä kasvamaan uuden trendin ajamana”, Pentti vastaa. “Fenix erottuu myös useasta muusta vaatealan yrityksestä siinä, että se ei sorru laajoihin tai suuriin alennusmyynteihin. Se osoittaa brändien vahvuutta ja taitavaa johtamista.”

Vapaa-ajalla Pentti on muun muassa innokas perhokalastaja. 

“Kalastuksessa ja sijoittamisessa yhteistä on se, että yksittäisellä kerralla tulos voi olla hyvä tai huono, se on enemmän tuurista kiinni. Yksittäisellä kalastusretkellä et välttämättä saa yhtään kalaa, kun kaveri vieressä nostaa isoja vonkaleita. Kun retkiä on takana useampia tuurin ja taidon merkitys tasoittuu. Molempia tarvitaan, mutta taidon rooli kasvaa aikavälin pidentyessä.”

Kommentoi
Ylös
>