Arvo-osakkeet

Pörssikonkari Hannu Angervuo ennustaa: Sellun hintaromahdus voi hävittää yli miljardin metsäyhtiöiden voitoista

Lyhytkuituisen markkinasellun hinta syöksyy Kiinassa.

Stora Enso Veitsiluoto paperitehdas Kemi

Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo arvioi, että mikäli sellun ja lopputuotteiden eli paperin sekä kartongin hinta laskee noin kymmenkunta prosenttia, pörssin suomalaisten metsäyhtiöiden liikevoitosta voi kadota jopa 1-2 miljardin euron verran vuoden aikajaksolla. 

Sellun halpenemisen rinnalla on myös euron vahvistunut suhteessa dollariin. Kuitupuusta on tullut yhä kalliimpaa yhtiöille Suomessa.

”Riskit sellun hinnasta tulevat esiin metsäyhtiöiden pörssikurssien halpenemisena”, Angervuo lisää.

Markkinasellun hinta on romahtanut Kiinassa. Angervuo viittaa Kiinan tilastoihin ja toteaa, että lyhytkuituisen lehtipuusellun hinta on Kiinassa romahtanut noin 1 200 dollarin huipputasosta 800 dollariin noin puolen vuoden aikana.

Latinalaisen Amerikan tehtaat, kuten Stora Enson ja UPM:n laitokset tuottavat lyhytkuituista markkinasellua, josta suurin osa menee Kiinaan. 

Metsä Fibre valmistaa Äänekoskella pitkäkuituista mäntysellua, josta osan ostavat kiinalaiset. 

”Markkinasellun hinta on pudonnut Kiinassa historiallisen jyrkästi yhden kuukauden aikana, mikä on jäänyt melko vähälle noteeraukselle”, Angervuo toteaa. 

Riskinä ylitarjonta Euroopassa

Sellun tonnihinnat pysyneet vielä korkealla eli yli tuhannen euron tasossa Euroopassa. 

”Jos ja kun Kiinan markkinoille tulee ylitarjontaa, laskevat hinnat myös muualla, kuten Euroopassa, mikä ei ole onneksi vielä käynyt toteen”, Angervuo lisää. 

Myös kraftlinerin eli aaltopahvin materiaalin hinnat ovat halventuneet miltei samaa rataa sellun kanssa. Aaltopahvi eli pintamateriaali kuuluu kysytyimpiin pakkausmateriaaleihin. Toinen jalostettu päätuote eli kartonki on vielä pitänyt vielä kutinsa hinnoissa.

Angervuo jatkaa, että yhä halvempi sellu uhkaa pudottaa myös paperin hintoja syystä, että osa paperinvalmistajista käyttää ostosellua raaka-aineenaan.

Onko Metsä Boardin varoitus alkusoittoa? 

Sellun menekki ja huippuhinta ovat vauhdittaneet investointeja sellutehtaisiin. Ja metsäyhtiöt ovat vetäneet puoleensa sijoittajia. 

Kiinan ostojen pudotus tuli sellussa ensimmäistä kertaa esiin ja jopa yllätyksenä 12. huhtikuuta, jolloin Metsä Boardin julkisti tulosvaroituksensa

Kiinan hintatilastot eivät helpolla aukene piensijoittajalle. Hintojen liikkeitä voi markkinasellussa avata Kiinan osalta siten, että uusimpien tilastojen mukaan lyhytkuituisen markkinasellun hinta ehti viime neljän viikon aikana laskea noin 6 300 Kiinan renminbiä eli 831 euroa nykyiselle huhtikuun puolivälin tasolle noin 610 euroon tonnilta. 

”Kiinan sellutonnin keskihinnaksi tuli noin 950 dollaria viime vuodelta ja kuluvan vuoden huhtikuun keskihinta liikkunee noin 800 ja 727 dollarin haarukassa,” Angervuo lukee tilastoista. 

Sellun hinta ja menekki ovat perinteisesti pysyneet myös suhdannevaihtelujen kuvaajana. Angervuo toteaa, että markkinasellun hintaromahdus kuvaa Kiinan odotettua hitaampaa elpymistä, mikä nostaa tukkuportaan varastoja sellussa ja eri pakkausmateriaaleissa.    

Suomalaiset suuria tuottajia 

Sellupelissä liikkuu satoja miljardeja euroja, oli sitten kyse sijoittajista tai itse sellumarkkinoista. 

Kotimaiset yhtiöt, kuten suurimmat UPM Kymmene, Metsä Board ja Stora Enso myivät sellua ulkomaille yhteensä noin 2,6 miljardilla eurolla toissa vuonna.

Kiinan osuus teki noin 45 prosenttia koko sellun viennistä. Paperia ja kartonkia matkasi vientiin noin 6,4 miljardin euron edestä. 

Sellun ja paperin koko markkina-arvo tekee globaalisti eri lähteiden mukaan vuositasolla noin 350 miljardia dollaria.

Kiina ostoiksi voi laskea noin 150- 200 miljardia dollaria koko globaalista tuotannosta. 

Tuotantoa on tulossa lisää. Metsäyhtiöt ovat vauhdittaneet investointejaan sellutehtaisiin, joista useimmat tuottavat myös kraftlineria ja kartonkia. 

Kotimaiset metsäyhtiöt valmistavat Suomessa yli seitsemän miljoonaa tonnia sellua, mikä tekee paljon eli noin puolet eurooppalaisen metsäyhtiöiden arviolta koko noin 14-15 miljoonan tonnin yhteenlasketusta tuotannosta.

UPM käynnistää uuden tehtaan

Stora Enso ja UPM-Kymmenellä operoivat Brasiliassa ja Uruguayssa yhteensä noin kolmen miljoonan tonnin kapasiteetilla eukalyptussellussa.

UPM-Kymmene käynnistää nyt uutta 2,1 miljoonan tonnin sellutehdasta Uruguayssa. Yhtiön koko kapasiteetti sellussa on noin 5,9 miljoonaa tonnia vuodessa. Lukuun kuuluu uusi Uruguayn tehdas täydessä tuotannossaan.

UPM-Kymmenen Suomen sellutehtaat sijaitsevat Lappeenrannassa, Kuusankoskella ja Pietarsaaressa, joiden kapasiteetti tekee yhtensä noin 2,4 miljoonaa tonnia vuodessa.

Yhtiön mukaan Uruguayn tehdas ryhtyy myymään sellua myös Pohjois-Amerikkaan. UPM on korostanut tehtaan kilpailuvalttia kustannusten kautta.

Stora Ensolla kuusi miljoona tonnia

Stora Enso operoi noin kuuden miljoonaa tonnin kapasiteetilla kemiallisessa massassa, josta noin puolet menee omaan tuotantoon eli elintarvikepakkauksiin ja pakkauskartonkeihin Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö omistaa Suomessa Imatran, Varkauden sekä Enocellin ja Sunilan tehtaat. 

Stora omistaa Brasiliassa ja Uruguayssa yhteistehtaat, jotka tuottavat lyhytkuituista sellua.  

Brasilian Veracellin osuus Storalle on 900 000 tonnia vuodessa ja Uruguayssa 750 000 tonnia vuodessa. 

Stora Enso tuottaa lyhytkuituista markkinasellua noin 1,65 miljoonaa tonnia vuodessa Latinalaisessa Amerikassa.  

Metsä Group kuroo kiinni

Metsä Groupin Kemin uuden 1,5 miljoonan tonnin sellutehtaan rakennustyöt ovat edenneet loppusuoralle. Tehtaan käynnistäminen alkaa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä.

Investointi tekee hieman yli kaksi miljardia euroa. Metsä Groupin sellutehtaat operoivat Metsä Fibren alla Joutsenossa, Raumalla sekä Äänekoskellä.

Metsä Fibre tuotti viime tilikaudella noin kolme miljoonaa tonnia sellua ja valtaosaltaan pitkäkuituista havusellua männystä. 

Kemin uusi tehdas nostaa tuotantokapasiteettia noin 1,5 miljoonalla tonnilla eli yhteensä yhtiön koko kapasiteetin noin 4,5 miljoonaan tonniin vuodessa. 

Metsäyhtiöt setelikoneita

Viime vuoden tilinpäätöksistä kertovat, että metsäyhtiöt samaistuvat tuotoiltaan ”setelikoneiksi.” 

UPM-Kymmenen liikevaihto oli noin 11,7 miljardia euroa viime vuonna. Liikevoitto oli ilman kertaeriä noin kaksi miljardia euroa. 

Metsä Fibren liikevaihto oli viime vuonna 3,1 miljardia euroa ja liikevoitto hulppeat 894 miljoona euroa. Yhtiö omistavat Metsäliitto ja pörssinoteerattu Metsä Board. 

Stora Enso teki viime tilikaudella noin 11,6 miljardin euron liikevaihdon ja 1,8 miljardin euron operatiivisen liikevoiton. 

Kurssit pudonneet 

Sellun hintasyöksy Kiinassa on osaltaan pudottanut metsäyhtiöiden osakekursseja kaksinumeroisin prosenttiluvuin viimeisen kuukauden aikana. Sijoittajat ovat pysyneet myyntilaidalla metsäyhtiöissä vuoden alusta huhtikuun puoleen väliin.

Stora Enso R-osake on halventunut 7,7 prosenttia, UPM-Kymmene (-14,6%) ja tulosvaroittanut Metsä Board B (-19,3%). 

Pudotusta voi luonnehtia ilmaisulla ”jyrkähkö” verrattuna kurssien huipputasoon.

UPM:n osake on menettänyt huippuarvostaan 15,7 prosenttia, Metsä Board 30 prosenttia ja Stora Enso R noin 36 prosenttia.

Kommentoi
Ylös
>