Nordean päästrategi Antti Saari arvioi pankin viikkokatsauksessa, että ennen maaliskuun pankkihermoilua maailmantaloudessa asiat olivat menossa hyvään suuntaan.
”Kiina oli purkamassa koronarajoituksiaan, Eurooppa selvisi energiakriisistä yllättävän hyvin ja Yhdysvalloissakin kasvu näytti vauhdittuvan uudelleen haastavan syksyn jäljiltä. Nämä tekijät kirittivät osakekurssejakin vahvaan nousuun lokakuun pohjilta”, Saari kertoo.
Pankkihuolet ovat Saaren mukaan kuitenkin hieman vaimentavat markkinoiden innostusta.
Yhdysvaltain talletussuojarahaston FDIC:n mukaan yhdysvaltalaisilla pankeilla oli vuoden 2022 lopussa 620 miljardin dollarin edestä realisoitumattomia tappioita – omaisuuseriä, joiden hinta on laskenut mutta joita ei ole vielä myyty.
Kun korot olivat lähellä nollaa, jenkkipankit ostivat paljon valtionlainoja ja joukkovelkakirjoja. Nyt kun Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoja inflaation torjumiseksi, näiden joukkovelkakirjojen arvo on laskenut.
Kun korot nousevat, uudet joukkovelkakirjalainat alkavat maksaa sijoittajille korkeampia korkoja, jolloin vanhemmat joukkovelkakirjalainat menettävät arvoaan. Tästä syystä useimmilla pankeilla on kirjoissaan jonkin verran realisoitumattomia tappioita.
Pankkihuolet eivät viittaa systeemiseen riskiin
Saaren mukaan toistaiseksi pankkisektorin huolet eivät ole näyttäneet koko järjestelmää koskevilta, vaan ennemminkin kyse on ollut muutaman yksittäisen toimijan haasteista.
Pankkimyllerrys ei siis ole systeeminen riski, joka uhkaisi koko pankkijärjestelmää ja laajemminkin talouskehitystä. Systeeminen riski tarkoittaa riskiä, joka vaikuttaa toimialaan laajasti. Pankkisektorilla se voi johtua yksittäisen pankin riskistä tai ulkoisesta riskistä, joka vaikuttaa suureen osaan alasta samanaikaisesti. Systeemisen riskin seuraukset nähtiin konkreettisesti viimeisimmässä finanssikriisissä.
”Tällaisia haasteita myös nähdään aika ajoin, ja ne useammin eivät johda kuin johtavat pankkikriisiin. Silti sijoittajan on hyvä olla hereillä, kun markkinoilla alkaa tapahtua”, Saari toteaa.
Kyse ei ole siis Saaren mukaan systeemisestä riskistä
Vaikka pankkihuolet eivät pysäytä talouskasvua, jarruttavat ne Saaren mukaan sitä luultavasti jonkin verran.
”Lainahanat luultavasti kiristyvät, kun etenkin pienpankit Yhdysvalloissa tiukentavat riskienhallintaansa. Lisäksi lainojen kysyntä oli jo hiipumassa viime vuonna nähdyn ripeän korkojen nousun takia.”
Joukkolainoissa houkuttelevat tuotto-odotukset
Pankkihuolet ovat kuitenkin saaneet osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hinnoittelun näyttämään aiempaa houkuttelevammalta.
”Huolten myötä osakekurssit, osakkeiden arvostuskertoimet ja pitkät valtionlainakorot laskivat. Samalla riskisten joukkolainaluokkien tarjoamat luottoriskimarginaalit nousivat. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta riskin ottamisesta saatavilla olevat lisätuottomahdollisuudet paranivat”, Saari toteaa.
Esimerkiksi globaalien osakkeiden odotettu tuotto on Nordean arvion mukaan nyt yli 6,0 prosenttia. Riskiyrityslainoissa tuotto-odotus hätyyttelee jo kahdeksaa prosenttia ja kehittyvien korkomarkkinoidenkin tuotto-odotus on yli 7,0 prosenttia.
”Joukkolainojen korot ovat edelleen pääasiallisesti ainakin lähes houkuttelevimmilla tasoillaan vuosikymmeniin. Osakkeiden arvostuskertoimet taas ovat karkeasti yhtä houkuttelevilla tasoilla kuin viimeisen reilun kolmen vuosikymmenen aikana keskimäärin”, Saari kiteyttää.
Päästrategin mukaan joukkolainoissa erityisesti euroalueen yrityslainoista ja kehittyviltä korkomarkkinoilta tarjolla olevat tuotonlisäykset ovat parempia kuin historiassa keskimäärin. Siksi Nordea suosii näitä joukkolainaluokkia. Valtionlainat vastaavasti ovat alipainossa.
Osakemarkkinoilla Nordea pitää kaikki alueet peruspainossa. Vaikka talous- ja tulosnäkymät ovat vakaimmat Pohjois-Amerikassa, muiden alueiden arvostustaso on pankin mukaan selvästi matalampi kompensoiden suurempia riskejä.
Suomessa osakkeiden keskimääräinen P/E-kerroin on kohtuullisen alhainen, noin 13x. Samalla kuitenkin 12 kuukauden tuloskasvuodotus on Nordean ennusteilla nollassa.
Länsi-Euroopassa P/E-kerroin on alueella keskimäärin vain 12x, mutta tuloskasvuodotus on sekin vain 2,0 prosenttia Nordean ennusteella.
