Makrotalous

Mitä Suomen valtionlainojen korkokäyrä kertoo taloustilanteesta?

Laskeva korkokäyrä ennakoi tyypillisesti taantumaa.

Yhdysvaltain valtionlainojen korkokäyrä on ollut historian saatossa loistava taantumaindikaattori. Seuratuimmat korkokäyrät lasketaan kymmenen ja kahden vuoden sekä kymmenen vuoden ja kolmen kuukauden valtionlainojen tuottoerojen perusteella. Korkokäyrän kääntyminen laskevaksi on historiallisesti ennakoinut taantumaa 7-24 kuukauden kuluttua.

Tyypillisesti laskeva korkokäyrä indikoi, että korkomarkkina hinnoittelee keskuspankin leikkaavan ohjauskorkoa inflaation hidastumisen vuoksi. Inflaatio hidastuu eniten taantumassa, jolloin kotitalouksien ja yritysten kysyntä heikkenee. 

Pandemia-ajan tarjontaongelmat tekevät tilanteesta tällä kertaa vaikeammin arvioitavan. Korkea inflaatio on johtunut osittain tarjonnan pullonkauloista, jotka ovat jo merkittävästi helpottaneet. Inflaatio voi kuitenkin edelleen hidastua tarjonnan kasvun ansiosta, vaikka kysynnässä ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia.

Siinä missä Yhdysvaltain korkokäyrä on ollut erinomainen taantumaindikaattori, euroalueen korkokäyrä on enteillyt taantumia keskinkertaisesti tai hyvin, riippuen tutkitusta valtiosta.

Saksan 10 vuoden ja kolmen kuukauden korkokäyrä on kääntynyt viisi kertaa ennen edellistä seitsemää taantumaa vuoden 1955 jälkeen. Ranskan 10 vuoden ja kolmen kuukauden valtionlainojen korkokäyrä on sitä vastoin ennakoinut neljä taantumaa edellisestä kahdeksasta taantumasta alkaen vuodesta 1970. Italian korkokäyrällä on ollut heikoin ennustetarkkuus euroalueen kolmen suurimman talouden joukossa. Korkokäyrä on kääntynyt laskevaksi vain kerran ennen edellistä neljää taantumaa viimeisen 33 vuoden aikana.

Euroalueen yksittäisten maiden korkokäyrien tulkinta vaikeutuu yhteisen rahapolitiikan vuoksi. Euroopan keskuspankki tekee rahapoliittiset päätökset koko euroalueen inflaatiotilanteen perusteella. Yksittäisten valtioiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja talouskasvussa ja inflaatiossa, mutta korkomarkkina hinnoittelee Euroopan keskuspankin rahapolitiikan odotuksia.

Mikä on korkokäyrien nykytilanne kolmen suurimman talouden osalta?

Saksan korkokäyrä on jyrkästi laskeva. Se indikoi taantumaa kuluvalle tai ensi vuodelle. Kymmenen ja kahden vuoden valtionlainan tuottoero on -0,37 prosenttiyksikköä. Saksan kymmenen vuoden ja kolmen kuukauden tuottoero on vielä merkittävämpi, peräti -1,30 prosenttiyksikköä. Se on suurin 1990-luvun alun jälkeen, jota seurasi 1992 alkanut taantuma.

Ranskan 10 vuoden ja kahden vuoden valtionlainojen korkokäyrä on nouseva, joskin tammi-helmikuussa se kävi laskevana. Tuottoero on +0,07 prosenttiyksikköä. 10 vuoden ja kolmen kuukauden korkokäyrä kääntyi hiljattain laskevaksi. Tuottoero on -0,12 prosenttiyksikköä. Korkokäyrien perusteella Ranskan talouskasvu on koetuksella tänä tai viimeistään ensi vuonna.

Italian korkokäyrä on totutusti nouseva. Italian 10 vuoden ja kolmen kuukauden tuottoero on +1,16 prosenttia ja 10 vuoden ja kahden vuoden valtionlainojen tuottoero on +0,95 prosenttiyksikköä.

Historiallisesti tilanne on tuttu, Italian korkokäyrä ei ole ennakoinut hyvin taantumia. Mikäli muut euroalueen suurimmat taloudet ajautuisivat taantumaan, niin sen todennäköisyys olisi korkea myös Italiassa.

Korkokäyrä indikoi taantumaa Suomeen

Suomen kymmenen ja kahden vuoden valtionlainojen korkokäyrä kääntyi laskevaksi kuluvan vuoden tammikuussa ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen, ennakoiden taloussuhdanteen heikentymistä tänä tai ensi vuonna. Tammikuun jälkeen korkokäyrä on ollut välillä niukasti nouseva ja toisinaan laskeva. Viimeisimmän noteerauksen mukaan tuottoero on -0,06 prosenttiyksikköä.

Korkokäyrä ei ole viime vuosina osoittautunut hyväksi indikaattoriksi Suomen taantumien ennustamisessa. Kymmenen ja kahden vuoden valtionlainojen korkokäyrä ei indikoinut 2014-2015 ja 2020 taantumia. Sitä vastoin ennen finanssikriisiä korkokäyrä kävi nopeasti laskevana maaliskuussa 2007. 

Korkokäyrien perusteella taantuma on todennäköistä euroalueella ja sen myötä Suomessa. Inflaatiokehitys voi kuitenkin yllättää positiivisesti, jos hyödykkeiden ja palveluiden tarjonta on jatkossa normaalimpaa. Todennäköistä kuitenkin on, että kysynnän tulee myös heikentyä, jotta kuluttajahintojen nousu hidastuu riittävästi.

Kommentoi
Ylös
>