Etenkin teräs pehmenee sijoittajien salkuissa.
Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo ennustaa, että Helsingin pörssin teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB heikentävät eniten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua tulosta tammi-maaliskuulta.
”Nokia ja Nordea sekä Fortum julkistanevat tuloksiensa paranemisesta. Outokummun ja SSAB:n tulokset saattavat jopa pudota jyrkästi verrattuna vuoden takaiseen neljännekseen”, Angervuo vetää yhteen yhtiöiden aiemmista osavuosista ja ennusteista sekä markkinatilanteesta.
Piensijoittajat ovat noteeranneet, että teollisuuden eli metsän ja teräksen sekä konepajojen osakekurssit ovat muutamien viikkojen aikana kääntyneet laskuun alkuvuoden tulosjulkistuksen kynnyksellä.
Ei dramaattista pudotusta
Angervuon välttää ilmaisua ”dramaattinen pudotus” pörssiyhtiöiden alkuvuodesta eli tammi-maaliskuun luvuista. Pörssikonkarin ennusteen mukaan Helsingin pörssin päälistan yhtiöt saavuttavat noin 6.4 miljardin euron yhteenlasketun liikevoiton, joka jää seitsemän prosenttia vuoden 2022 ensimmäisen vuosikvartaalin tasolta eli 6,9 miljardista eurosta.
”Kannattavuuden pudotusta ei kannata dramatisoida liikaa. Mutta teräsyhtiöt eli Outokumpu ja SSAB painavat ehkä eniten alas yhteenlaskettua tulosta.”
Angervuon mukaan kova ristiveto eli epävarmuus vallitsee odotuksissa pörssiyhtiöiden liikevaihdosta ja kannattavuudesta etenkin vuoden toiselle kvartaalille.
Viime vuoden ensimmäisen kvartaaliin noin 6,9 miljardin yhteenlaskettu liikevoitto jäi 12 kuukauden mittaisen tilikauden heikoimmaksi.
Nordealla suuri painoarvo
Angervuon mukaan etenkin Nordea saattaa alkuvuodesta nostaa tai laskea pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua tulosta rahoituserien jälkeen.
”Nordea saavuttanee 1.3-1,4 miljardin euron liikevoiton ensimmäisellä neljänneksellä, mikä paranee yli 200 miljoonalla eurolla verrattuna viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen.”
Nordea saavutti viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,6 miljardin euron liikevoiton, joka parani yli 300 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen.
”Korkojen nousu nostaa kannattavuutta, mutta pankit ovat joutuneet myös operoimaan alaskirjauksia, mikä tulee esiin alkuvuoden tulosjulkistuksissa”, Angervuo lisää.
Noin 2,1 miljardin euron pudotus liikevoittoon
Yhteenlaskettu liikevoitto alenee alkuvuodesta Angervuon ennusteen mukaan 2,2 miljardilla eurolla verrattuna viime vuoden viimeiseen neljännekseen, jolloin liikevoitoksi tuli 8,6 miljardia euroa.
Tilastokeskuksen mukaan kotimaan teollisuuden tuotanto heikkeni yhteensä yli kaksi prosenttia helmikuussa verrattuna tammikuuhun.
”Noususuhdanne on menossa ohitse. Jyrkin eli lähes seitsemän prosentin pudotus tuli metsäteollisuudelle”, Angervuo viittaa Tilastokeskuksen helmikuun lukuihin.
Teollisuus pörssin veturina
Angervuo ennustaa kuluvan vuoden tammi-maaliskuulle, että pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoittoprosentti suhteessa liikevaihtoon painuu 14,1 prosentin tasolta noin kymmeneen prosenttiin verrattuna vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen.
Teollisuuden voi nostaa Helsingin pörssin veturiksi, joka teki noin 5,7 miljardia euroa pörssiyhtiöiden koko 8,6 miljardin euron yhteenlasketusta liikevoitosta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Teollisuus paransi liikevoittoaan noin 12,6 prosenttia loppuvuodesta ja pörssiyhtiöt yhteensä yli kymmenen prosentin verran.
Indeksit pakkasella
Ennusteiden ristivetoa voi jäljittää osaksi siten, että Yhdysvallat julkisti viime viikolla teollisuuden ja palveluiden maaliskuun ostopäällikköindeksit (ISM). Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski maaliskuussa lukemaan 46,3 ja helmikuun lukema oli 47,7 pistettä.
”Alle 50 pisteen lukema merkitsee teollisuuden tuotannon supistumista”, mikä on jo käynyt toteen euroalueella,” Angervuo lisää.
USA:n teollisuuden ostopäällikköindeksi on pudonnut jo viisi kuukautta ja uusien tilausten osalta seitsemän kuukautta.
Ennätyksellisestä tilauskannasta vetoapua
Ennätyksellinen tilauskanta tukee teollisuutta, kuten pörssin ankkuriyhtiöitä konepajoja, mikä peesaa kannattavuudessa ja liikevaihdossa. Pörssiyhtiöt nostavat Angervuon ennusteen mukaan noin 3-5 prosenttia yhteenlaskettu liikevaihtoaan vielä tammi-maaliskuussa.
”Teollisuus on mitä ilmeisimmin pysynyt kohtuullisesti ajamaan kustannuksia myyntihintoihinsa ensimmäisen kvartaalin aikana eli korkean inflaation puristuksessa”.
Mutta yhteenlasketun liikevaihdon kasvu heikkenee verrattuna viime vuoden viimeisen kvartaaliin, jolloin yhtiöt nostivat noin 12 prosenttia eli noin 57 miljardiin euroon liikevaihtonsa.
Teollisuuden osuudeksi tuli merkittävä osuus eli noin 51,4 miljardia euroa viime vuoden viimeisen neljänneksen noin 57 miljardin euron liikevaihdosta.
Inflaatio ja korot pysyvät riesana
Sijoittajat kavahtavat nyt riskiä korkeista koroista sekä pankkikriisistä. Palkkojen reippaat korotukset tulevat näkyviin kustannuksina vasta toisella vuosineljänneksellä.
”Sellun, kraftlinerin ja teräksen hinnat ovat lähteneet laskuun, mikä tulee voimallisesti esiin toisella vuosineljänneksellä”, Angervuo arvioi Tilastokeskuksen lukujen valossa.
Analyysitalo Inderes ennustaa kuluvalle vuodelle noin 13 prosenttia plussaa pörssiyhtiöiden yhteenlasketulle tulokselle
”Suomen ennusteet kertovat miinusmerkkisistä bkt-luvuista ja viennin supistumisesta kuluvalle vuodelle, mikä heikentänee tuloksia kaksinumeroisin prosenttiluvuin”. Angervuo vetää ennustettaan alas koko vuodelta.
Kauppalehden mukaan analyytikkojen (Factset) ennuste odottaa vuodelle 2023 Helsingin pörssiyhtiöiden liiketulosten kasvavan 14 prosenttia. Kauppalehti kertoo, että analyytikot ennustavat keskivertoyrityksen kasvattavan liikevaihtoaan tänä vuonna 4,8 prosenttia ja liiketulostaan 14 prosenttia.
Sijoittajat myyvät teollisuutta
Suuret sijoittajat ovat tyhjentäneet salkkujaan konepajoista. Esimerkiksi amerikkalaisten konepaja-ikonien John Deeren ja Caterpillarin ovat nopeasti lähteneet melko jyrkkään laskuun viime viikkoina.
Suomalaisten konepajojen, kuten Valmetin, Cargotecin ja Konecranesin sekä Wärtsilän kurssit ovat myös pudonneet kuukauden aikana.
Helsingin pörssin kovimmiksi nousijoiksi voi vielä tammi-maaliskuulta listata Valmetin (+21,2%), Kemiran (+15,4%), Outokummun (+13,5%), Elisan (+12,3%), Wärtsilän (+12,1%), Tietoevryn (+11,8%), Cargoteqin B-osakkeen (+11,6), Konecranesin (+11,6%), Nesteen (+7,4%), Nordean (+6,1%) ja Nokian (+4,4%).
Mutta metsäyhtiöt ovat luisuneet alamäkeen. UPM-Kymmenen osake on halventunut 11,4 prosenttia Sampo (-10,9%), Fortum (-9,2%) ja Metsä Board B (-8,7%).
Helsingin pörssin jäi tammi-maaliskuulla yleisindeksillään (-0,7 %) peränpitäjäksi verrattuna euronalueen pörsseihin.
Teräsyhtiöt ja konepajat alamäkeen
Piensijoittajien yhden suosikin Outokummun osake on pudonnut noin viidenneksen kuukaudessa aikana ja lähes yhtä paljon sen kilpailijan Aperamin. Espanjalaisen Acerinoxin kurssin on halventunut yli kymmenen prosentin verran.
Amerikkalaisen mustan teräksen Nucorin osake on kuukaudessa pudonnut 15 prosentin verran. Yhdysvalloissakin Outokummun tavoin tehtaillaan operoivan SSAB:n osake on ottanut laskua.
Koneen osakekurssi on heikentynyt vähemmän kuin yhtiön kovimpien kilpailijoiden eli Otiksen ja Schindlerin. Rivakka investointi tahti kaivoksissa on hidastanut Metson osakekurssin pudotusta.
Metson kisaajan murskaimissa eli amerikkalaisen Terexin osake on pudonnut yli 20 prosenttia. Cargotecin ja ranskalaisen Manitoun pörssikurssit ovat ottaneet pudotusta. Myös Valmet on halventunut, mutta ei jyrkästi.
Historiallinen alamäki Yhdysvaltain pörssissä loihti tasan vuosi sitten sijoittajapiireissä esiin sotatermin eli kapitulaation, jossa sijoittaja antautuu ”ehdoitta”.
Angervuo sysää piensijoittajan lohduksi syrjään kapitulaatiota.
”Jos pankkikriisi tulee, niin kapitulaatio voi käydä toteen.”
