Venäjän rupla on laskenut alimpaan arvoonsa vuoteen. Aiheesta kertoo BBC. Ruplan arvo kävi hetkellisesti 83 dollarissa perjantaina, kun vielä viime kesäkuun lopussa ruplan vaihtokurssi dollariin nähden oli alle 54 dollaria.
Ruplan arvo ei ole romahtanut tälle tasolle sitten huhtikuun 2022, vaikka se oli vielä alempana heti hyökkäyksen jälkeen, jolloin se laski 113 ruplaan Yhdysvaltain dollaria kohti. Valuutta vakiintui heinäkuussa 50 ruplaan – mutta on sen jälkeen heikentynyt jälleen.
Rupla liukui myös euroon nähden perjantaiaamuna kaksi prosenttia alaspäin 90 euron vaihtokurssiin.
Putin myöntää pakotteiden voiman
Ruplan laskuun liittyy useita tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi maaliskuun alhaisemmat öljyn hinnat, jotka leikkasivat Venäjän vientituloja ja länsimaisten yritysten myynnit Venäjällä hyökkäyksen jälkeen.
Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov kertoo, että viimeisin ruplan lasku liittyi maahan suuntautuvan tuonnin ja viennin muutoksiin. Hänen mukaansa valuuttakurssi vaihteli ”muuttuvien ulkomaisten taloudellisten olosuhteiden” mukaan.
Siluanov uskoo, että rupla todennäköisesti vahvistuu Venäjän energian myynnin jatkumisen ansiosta maailmanmarkkinoilla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin oli vakuuttanut, että maan talous kestää talouspakotteet, mutta viime viikolla hän myönsi, että rangaistuksilla voi olla kielteinen vaikutus Venäjään.
Viime vuoden lopulla länsimaat asettivat hintakaton venäläiselle öljylle. Se oli yksi monista pakotteista, joita Ukrainaa tukevat valtiot ovat asettaneet.
Länsimaiden öljypakotteiden ansiosta energian tuonti Eurooppaan väheni jyrkästi vuonna 2022, mutta ostajat Kiinassa, Intiassa ja muualla täyttivät tyhjiön. Tosin Venäjä joutuu myymään öljynsä Kiinalle ja Intialle huomattavasti alhaisemmalla hinnalla, kuin mitä se saattoi myydä sitä Eurooppaan ennen sodan alkua.
Euroopan Unioni on Ukrainan sodan alusta eli helmikuusta 2022 lähtien rajoittanut tavaravientiä Venäjälle lähes 44 miljardin euron arvosta. Tuontia on rajoitettu yli kaksi kertaa enemmän, 91 miljardin euron edestä.
Venäjän talous supistuu ja kääntyy sotatalouteen
Suomen Pankin Nousevien Talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) arvioi, että Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ja sen vuoksi asetetut talouspakotteet ajoivat Venäjän talouden kriisin partaalle maaliskuussa 2022. Tammi-helmikuun vahva talouskasvu kääntyi nopeasti taantumaksi.
Bruttokansantuotteella mitattuna Venäjän talous supistui viime vuonna 2,1 prosenttia. Kuluvan vuoden näkymät eivät ole tätä optimistisempia. BOFITin ennusteen mukaan kuluvana vuonna Venäjän BKT supistuu muutaman prosentin (−2 %).
Jos sotatilanne tai pakotteet eivät merkittävästi muutu nykyhetkestä, Venäjän talouskasvu on lähellä nollaa vuonna 2024. Keskipitkän aikavälin kehitys riippuu ensisijaisesti siitä, kuinka sota päättyy.
Monilla aloilla tuotanto supistui kysynnän hiipuessa tai pakotteiden rajoittaessa komponenttien saatavuutta. Toisaalta julkisten menojen ja erityisesti julkisten investointien kasvu tuki taloutta.
Ukrainan sota tarkoittaa Venäjän taloudelle merkittävää rakennemuutosta kohti omavaraistalouteen pohjautuvaa sotataloutta. Kansalaisille se tarkoittaa hyvinvoinnin laskua, kun resursseja ohjataan yhä enemmän sotapanostuksiin.
Sodan aiheuttamat muutokset Venäjän valtion tuloissa ja menoissa olivat viime vuonna niin suuria, ettei valtion budjetti pysynyt tasapainossa edes kasvaneiden öljytulojen tukemana. Viime vuoden federaatiobudjetin alijäämä oli sinänsä maltillinen, 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja se rahoitettiin edellisvuoden ylijäämällä, hyvinvointirahaston varoilla ja kotimaisella lainanotolla.
BOFIT olettaa, että Venäjä kykenee kattamaan lähivuosien alijäämät ilman huomattavia vaikeuksia. Toisaalta kovin pitkään valtion velanotto ei voi kasvaa ilman, että se kiihdyttää inflaatiota ja syrjäyttää yksityiset investoinnit.
