Asunnot ja kiinteistöt

Rakennusteollisuus jyrähtää: Asuntotuotannon hyytyminen vaatii ripeitä korjausliikkeitä

Asuntorakentamisen poikkeuksellisen voimakas lasku on laaja-alainen uhka Suomen kansantaloudelle, varoittaa Rakennusteollisuus RT.

Uusien asuntojen kauppa on ollut viime aikoina pahasti jumissa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton asuntomarkkinakatsauksen mukaan tämän vuoden puolella asuntokauppaa on tehty nyt merkittävästi edellisvuosia vähemmän.

Asuntomarkkinakatsauksen mukaan raportoitujen uusien asuntojen kauppojen määrä on pysynyt läpi vuoden vähäisenä. Huhtikuun päätteeksi edellisvuoteen nähden kauppoja tehtiin lähes 70 prosenttia vähemmän ja viiden vuoden keskiarvoon verrattuna peräti 77,6 prosenttia vähemmän.

Yleisestikin asuntokauppojen määrä huhtikuussa 2023 muistutti hyvin paljon huhtikuuta 2020, jolloin elettiin koronapandemian alkuaikoja. Tuohon aikaan ihmisten liikkumista rajoitettiin vahvasti ja monet yritykset aloittivat YT-neuvotteluja, mikä heijastui väkisin myös asuntomarkkinaan.

”Asunnon ostoaikeet ovat pysyneet matalalla tasolla, mikä näkyy myös asuntokauppamäärissä. Asuntokaupan pohja nähtiin kuitenkin vuoden vaihteessa ja kohti kesää on odotettavissa piristymistä asuntokauppaan, koska asuntoja ostetaan aina tarpeeseen”, kommentoi toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.

Finanssikriisiäkin syvempi asuntotuotannon romahdus

Asuntokaupan hyytymisen lisäksi asuntotuotantokin on jäissä.

Rakennusalan yrityksiä edustava työnantajajärjestö Rakennusteollisuus RT pelkää, että asuntoaloitukset saattavat tänä vuonna jäädä alle finanssikriisin vuosien 2008–2009 aloitusmäärän, joka oli noin 23 000 asuntoa vuodessa. Pudotus on nyt ollut silloista taantumaa selvästi rajumpi, sillä aloituksia toteutunee jopa noin puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Vuonna 2021 aloitettiin 47 000 asunnon rakentaminen, kun kuluvan vuoden arviot vaihtelevat 20 000–27 000 asunnossa.

Asuntorakentamisen poikkeuksellisen voimakas lasku uhkaa heikentää niin asuntojen saatavuutta kuin talouskasvua, työllisyyttä ja verokertymääkin.

Sekä kuluttajien että sijoittajien uudisasuntojen kysyntä on tällä hetkellä hyvin vähäistä. Asuntolainojen nostot ovat pudonneet 20 vuoden takaiselle tasolle ja asuntokaupat alimmilleen kymmeneen vuoteen. Samalla myös valtion tukema Ara-asuntotuotanto on romahtanut. Syynä on Ukrainan sodan vauhdittama kustannusten ja korkojen nousu.

Finanssikriisin toimenpiteistä mallia

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Aleksi Randellin mukaan tilanteen oikaiseminen vaatii poliittisen tason nopeaa reagointia ja valtion tukeman asuntotuotannon herättämistä henkiin vastaavasti kuin finanssikriisin aikaan.

”Nyt ollaan siinä pisteessä, että lähiajan asuntotuotanto voidaan pelastaa vain poliittisilla päätöksillä”, Aleksi Randell sanoo.

”Ara-vuokra-asuntotuotannon jatkuvuus on turvattava varmistamalla lyhyen korkotukimallin toimivuus ja sen valtuuden riittävyys. Esikuvaksi kannattaa ottaa vuoden 2009 taantuman onnistunut elvytystoimi, pikavauhtia käyttöön otettu niin sanottu välimalli. Se oli ehdoiltaan joustavampi ja kannustavampi kuin nykyinen kymmenen vuoden korkotukilainoitus.”

Määräaikaisella välimallilla rakennettiin aikanaan lähes 8 000 vuokra-asuntoa lyhyen ajan sisällä, työllistettiin noin 14 000 henkilöä sekä kerrytettiin yhteiskunnalle veroja ja veroluonteisia maksuja noin 335 miljoonaa euroa.

”Jotkut pelkäsivät elvytyspiikin aiheuttavan häiriötä asuntomarkkinoille, kun suuren asuntomäärän rajoitukset purkautuvat viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Kuten aika on näyttänyt, riski ei realisoitunut ja asunnot ovat pitkälti myös pysyneet vuokrakäytössä”, Randell toteaa.

Myös korjausrakentamiseen Randell ehdottaa suhdanneluonteisia avustuksia muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen kuten finanssikriisin jälkeen tehtiin. Niillä on vastaavasti suuri työllistävä vaikutus, ja ne auttavat Suomea päästövähennystavoitteiden ja energiatehokkuusvaatimusten saavuttamisessa.

Asuntolaivaa ei pidä keikuttaa lisää

Randell odottaa tulevalta hallitukselta lisäksi vakauttavia ja luottamusta lisääviä päätöksiä sekä pidättäytymistä rakentamisen rahoituksen ja asuntolainaamisen uusista kiristyksistä.

”Nyt on viisainta seurata jo tehtyjen toimien vaikutuksia, eikä näivettää asuntorakentamista entisestään. Korot ja kustannukset pysyvät joka tapauksessa aiempaa korkeampina vielä hyvän aikaa.”

Pankkisektoria ja asuntoluottoja koskeva EU-tason ja kotimainen sääntely on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Sen päälle Finanssivalvonnan suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasituksen ylärajasta on ollut käytössä tämän vuoden alusta ja vielä kesällä on tulossa voimaan taloyhtiölainojen rajoitukset.

”Asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen suhteellisen vakaa ja mitään hintakuplaa Suomessa ei ole. Kotitalouksien keskimääräisen taloudellisen tilanteen ei myöskään ennusteta heikkenevän jyrkästi.”

Asuntoja rakennetaan nyt selvästi alle pidemmän aikavälin vuosittaisen tarpeen, joka on VTT:n laskelmien mukaan 35 000 asuntoa. Viime vuosien vahvasta asuntorakentamisesta huolimatta koko 2000-luvun keskimääräinenkin asuntotuotanto on jäänyt tämän alle, 33 000 asuntoon vuodessa.

Asuntoaloitusten voimakas väheneminen on vetänyt koko rakentamisen suhdannekuoppaan, minkä seurauksena työttömien ja konkurssien määrät ovat kääntyneet nousuun. Rakennusalalla on huomattava vaikutus kokonaistyöllisyyteen, sillä joka viides suomalainen työssä käyvä työllistyy joko suoraan tai välillisesti kiinteistö- ja rakentamisalalle. Keskeiset mittarit osoittavat rakentamisen supistumisen jatkuneen voimakkaana myös alkuvuonna.

Kommentoi
Ylös
>