Finanssijätti Allianzin pääekonomisti Ludovic Subran varoittaa taloudellisesta onnettomuudesta, johon sijoittajien pitäisi varautua.
”Meillä on kaikki ainekset niin sanottuun Minsky-hetkeen. Se näkyy kaikkialla, nämä likviditeettipulmat tai likviditeettikriisit alkavat näkyä”, hän toteaa Bloombergin tv-haastattelussa maanantaina.
Subran viittaa kommentillaan kuuluisan taloustieteilijä Hyman Minskyn kuvaukseen omaisuuserien hintojen jyrkästä laskusta velan kasaantumisen jälkeen.
Minsky-hetki tarkoittaa talouden tilannetta, jossa rahoitusmarkkinoilla vallitseva keinottelun ja liiallisen riskinoton kausi johtaa äkilliseen, katastrofaaliseen romahdukseen.
Minskyn teorian mukaan taloudellisen vakauden ja kasvun aikana sijoittajat tulevat itsetyytyväisiksi ja lisäävät yhä riskialttiimpia sijoituksia, kuten monimutkaisia rahoitusvälineitä. Kun nämä sijoitukset yleistyvät, ne luovat takaisinkytkennän, jossa omaisuuserien hintojen nousu rohkaisee entistäkin riskialttiimpaan käyttäytymiseen.
Minsky-hetken kriisi on seurausta liian suuresta riskinotosta
Minsky-hetken kriisi on seurausta pitkittyneestä nousujohteisesta keinottelusta, johon liittyy myös sekä yksityisten että institutionaalisten sijoittajien ottamia suuria velkamääriä.
Kaikki tämä johtaa ”kuplaan”, joka lopulta puhkeaa, kun sijoittajat alkavat menettää luottamustaan. Kun näin tapahtuu, sijoittajat kiirehtivät paniikissa myymään omaisuuseriä, jolloin hinnat romahtavat ja syntyy finanssikriisi.
Minskyn-hetken kriisit johtuvat siis teorian mukaan yleensä siitä, että sijoittajat ottavat liiallisen aggressiivisen keinottelun vuoksi lisää luottoriskiä vauraina aikoina eli nousumarkkinoilla. Mitä pidempään nousumarkkinat kestävät, sitä enemmän sijoittajat ottavat lainaa yrittäessään hyötyä markkinoiden liikkeistä.
Minsky-hetki määrittelee käännekohdan, jolloin spekulatiivinen toiminta saavuttaa äärimmilleen menevän, kestämättömän rajan. Tämä johtaa nopeaan hintojen deflaatioon ja markkinoiden romahdukseen, jota ei voida estää. Hyman Minskyn hypoteesin mukaan tästä seuraa pitkäaikainen epävakaus.
Minsky uskoi, että tällaiset hetket ovat kapitalistisen järjestelmän luontainen piirre ja että niitä esiintyy väistämättä, vaikka päättäjät pyrkivätkin estämään ne.
Termiä ”Minsky-hetki” on sittemmin käytetty kuvaamaan erilaisia rahoituskriisejä, kuten vuoden 2008 maailmanlaajuista rahoituskriisiä, joka johtui osittain Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden romahduksesta ja monimutkaisten ja vaikeaselkoisten rahoitusvälineiden laajasta käytöstä.
Kiristyvä rahapolitiikka ja pankkisektori luovat jännitteitä
Subran ei ole ensimmäinen, joka on varoittanut Minsky-hetkestä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain pankkien konkurssien sarja alkoi maaliskuussa. Kuitenkin hänen listansa siihen liittyvistä riskeistä korostavat sitä, että tuohon myllerrykseen johtaneet olosuhteet eivät ole poistuneet.
”Tietenkin liikekiinteistöt ja Yhdysvaltojen alueellisten pankkien tappiokierre ovat huolettavat. Olen huolissani yritysluottoriskin vääränlaisesta hinnoittelusta, varsinkin kun korkeatuottoisten luottojen korkoerot ovat rehellisesti sanottuna edelleen liian kireällä. Tarkastelen myös pankkien ulkopuolisia rahoituksen välittäjiä”, Subran toteaa.
Subranin mukaan nykyiset jännitteet johtuvat maailmanlaajuisen rahapolitiikan äkillisestä muutoksesta, jolle on ominaista aggressiiviset koronnostot.
Asiaan liittyy kuitenkin muutakin.
”Kaikkien ongelmana on nyt hyvin äkillinen rahapolitiikan kiristäminen, mutta sitten on vielä vääränlainen riskienhallinnan lisäkerros. Uusi taloudellinen onnettomuus voi tulla pankkisektorilta, se voi tulla joistakin hyvin erikoistuneista kaupallisiin kiinteistöihin erikoistuneista hedge-rahastoista, mutta se voi tulla myös näiden kahden sekoituksesta.”
Subran ennustaa, että sijoittajille on luvassa kuoppaista kyytiä.
”Emme usko, että olemme maailmanlaajuisen finanssikriisin uusintaversiossa, mutta uskon, että näitä purkautumisen hetkiä, näitä käänteentekeviä hetkiä tulee varmasti olemaan useammin lähikuukausina”.
Subran ei ole ainoa Minsky-hetken varoittaja.
JPMorgan-pankin Marko Kolanovicin mukaan pankkien epäonnistumiset, markkinahäiriöt ja jatkuva taloudellinen epävarmuus keskuspankkien taistellessa korkeaa inflaatiota vastaan ovat lisänneet Minsky-hetken mahdollisuutta.
”Vaikka keskuspankkiirit onnistuisivatkin hillitsemään pankkiongelmien leviämistä, luottoehdot näyttävät kiristyvän nopeammin sekä markkinoiden että sääntelyviranomaisten painostuksen vuoksi”, Kolanovicin johtama JPMorganin strategiaryhmä kirjoitti maaliskuun lopulla asiakkaille suunnatussa muistiossa.
