Yhdysvaltain keskuspankki Fedin asettama ohjauskorko on nyt samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2006. Fed nosti ohjauskorkoa yhteensä 17 kertaa vuosina 2004-2006. Viimeinen koronnosto oli 29. kesäkuuta 2006, ja ensimmäiset finanssikriisin merkit ilmaantuivat marraskuussa 2006.
Markkinoilla onkin herännyt pelko, että markkinoilla tapahtuu vuoden 2006 toisinto – eli että keskuspankki pitää ohjauskoron liian korkealla liian pitkään mahdollisen taantuman edellä.
Finanssikonserni SEB arvioi tuoreessa talousennusteessaan, että ohjauskorot ovat nyt lähellä huippuaan, mutta useilla keskuspankeilla on vielä yksi tai useampi askel jäljellä.
Fed aloittaa kuitenkin koronlaskut ensimmäisenä marraskuussa, SEB ennustaa. Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa korkoja vielä kesä- ja heinäkuussa ja odottaa vuoden 2024 toiselle vuosineljännekselle ennen koronleikkausten aloittamista.
Pankkisektorin myllerrykset Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat nostaneet pinnalle uusia uhkia rahoitusvakaudelle. SEB:n asiantuntijat uskovat kuitenkin, että viranomaisten nopea puuttuminen riittää välttämään rahoituskriisin.
”Viimeisen parin kuukauden tapahtumat muistuttavat meitä riskeistä, jotka liittyvät rahapolitiikan nopeaan kiristämiseen pitkän nollakorkokauden jälkeen. Rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä, mutta erityisesti EKP kokee, että sillä ei ole mahdollista odottaa jo tehtyjen koronnostojen vaikutuksia, koska euro-alueen inflaatiohuoli on edelleen akuutti ja keskuspankki haluaa osoittaa, että se taistelee inflaatiota vastaan täydellä tarmolla”, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Hiljanen ennustaa, että kesän jälkeen EKP:n koronnostot lienevät kuitenkin ohi ja painotus siirtyy koronnostoista taseen koon pienentämiseen.
Yhdysvaltain keskuspankki nosti toukokuun alussa ohjauskorkoa odotetusti 25 korkopistettä. Ohjauskorko on noston jälkeen 5,00-5,25 prosenttia.
Koronnosto oli kymmenes peräkkäinen reilun vuoden aikana ja todennäköisesti viimeinen lähiaikoina. Keskuspankki on nyt valmis pitämään taukoa ja tarkkailemaan koronnostojen vaikutuksia. Siispä Fed ei enää todennut tiedotteessaan, että koronnostot saattavat olla vielä jatkossa tarpeen.
Fedin pääjohtaja Jerome Powellin mukaan korkotaso saattaa olla nyt riittävän korkea, jotta kahden prosentin inflaatiotavoite on mahdollinen.
