Markkinakommentit

Onko Japanin osakemarkkinan uusi kukoistus alkanut?

Japanilaisten pörssiosakkeiden arvostuskertoimet ovat matalia.

Kuvio 1 Japanin osakemarkkinoiden kehitys on ollut heikkoa viimeisen noin 30 vuoden aikana.

Japanin osakemarkkinoiden kehitys on ollut heikko viime vuosikymmeninä. Maailman kolmanneksi suurin talous on kärsinyt pitkään deflaatiosta ja heikosta talouskasvusta. 

Deflaatiokierre on näkynyt Tokion pörssin kehityksessä. Japanilaisten pörssilistattujen yhtiöiden markkina-arvojen kehitystä kuvaava TOPIX-indeksi sulkeutui tiistaina 30. toukokuuta 25,1 prosenttia alle vuoden 1989 pisteluvun. Toinen keskeinen Japanin osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava osakeindeksi, Nikkei 225, oli tiistaina 19,5 prosenttia alle 1989 huipputason.

Japanin osakemarkkina on ollut kuitenkin kuluvan vuoden voittajia. Topix-indeksi on kallistunut 15,6 prosenttia tiistaihin 30. toukokuuta mennessä. Nikkei 225 on kohonnut 21,8 prosenttia. Tuottokehitystä on tukenut erityisesti Japanin kevyempi rahapolitiikkaa verrattuna muiden keskeisten valtioiden ja alueiden rahapolitiikkaan. Japanin keskuspankki on pitänyt ohjauskoron -0,1 prosentissa. Muut keskuspankit ovat nostaneet merkittävästi korkotasoa korkean inflaation vuoksi. 

Japanissa korkea inflaatio ei ole ongelma monien muiden maiden tavoin. Kuluttajahintojen nousu on jopa tukenut maan taloudellista aktiviteettia pitkän deflaatiojakson jälkeen. Japanin inflaatio oli huhtikuussa 3,5 prosenttia vuodessa. 

On yhä epävarmaa, että onnistuuko Japani välttämään deflaatiokierteen toistumisen. Kuluttajahintojen nousu on hidastunut. Se oli vielä tammikuussa 4,3 prosenttia vuodessa. Myös tuottajahintojen kallistuminen on tasoittunut. Huhtikuussa ne nousivat enää 5,8 prosenttia vuodessa. Joulukuun lukema oli 10,2 prosenttia vuodessa. 

Toukokuun tilaston mukaan kuluttajahinnat nousivat Japanin pääkaupungissa Tokiossa 3,9 prosenttia vuodessa, jos ruoan ja polttoaineen hintakehitys jätetään huomioimatta. Se on eniten huhtikuun 1982 jälkeen. 

Palkkakehitys on suuressa roolissa deflaatiokierteen välttämisessä. Nimelliset palkat kohosivat Japanissa vain neljä prosenttia vuosien 1990-2019 välillä. Yhdysvalloissa ne nousivat vastaavalla aikavälillä 145 prosenttia. Viime vuosi oli lupaava japanilaisten palkkakehityksen kannalta. Sen aikana nimelliset palkat nousivat 2,1 prosenttia. Toisaalta reaalipalkat eivät nousseet viime vuonna, koska inflaatio oli 2,5 prosenttia. Ostovoiman kannalta ei siis tapahtunut merkittävää muutosta, mutta palkankorotukset kuitenkin tukevat inflaatiokehitystä.

Japanin hallituksen ylimmän talousneuvoston toukokuussa järjestetyn kokouksen aihe keskittyi siihen, että indikoiko viimeaikainen kuluttajahintojen nousu ja palkkainflaatio kestävää ulospääsyä deflaatiosta. Kokouksen johtopäätös oli, että vaikka viimeaikaiset tilastoissa on ollut joitakin positiivisia merkkejä, niin ensin tulee varmistua, että kehitys jatkuu vakaana ja kestävänä. Aihe on merkittävä, koska deflaatiokierteen lopettaminen on ollut jo pitkään hallituksen ja keskuspankin tavoite.

Japanissa on tehty yritysten hallintotapoihin liittyviä uudistuksia

Japanilaisten yritysten hallintotavat ovat muuttuneet sijoittajaystävällisempään suuntaan. Trendiä on vauhdittanut hallituksen yritysten hallintotapaa koskeva uudistus, joka on kannustanut yrityksiä parantamaan avoimuutta ja ottamaan sijoittajien etuja paremmin huomioon. Japanissa otettiin käyttöön ”Corporate Governance Code” vuonna 2015. Sitä päivitettiin vuonna 2018. Sen tärkeimmät asiat ovat yritysten hallitusten itsenäisyyden parantaminen, tasa-arvon edistäminen ja vastuullisuusasioiden huomiointi. 

Muun muassa Goldman Sachs ja Macquarie Group arvioivat, että reformit kohti hyvää hallintotapaa sekä kevyt rahapolitiikka tarkoittavat, että osakkeiden härkämarkkina on vankalla pohjalla Japanissa.

Samoilla linjoilla osakemarkkinoiden kehityksen suhteen on myös Man GLG:n Japanin osakesijoituksista vastaava Jeffrey Atherton. Hän kommentoi seuraavasti uutistoimisto CNN:lle: ”33 vuotisella urallani Japanin osakemarkkinoista, asiat näyttävät nyt luultavasti positiivisemmilta kuin ne ovat näyttäneet koko tuona aikana.”  

Nikko Asset Managementin John Veil kertoi talousuutistoimisto Bloombergille, että japanilaisilla ja ulkomaisilla sijoittajilla on positiivinen näkemys Japanista suhteessa Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Veil arvioi, että Japanissa ei ole välitöntä taantumauhkaa ja osakkeiden arvostustasot ovat edelleen matalia.

Japanin osakemarkkina on matalasti arvostettu

Japanin osakemarkkinoiden arvostustaso on matala suhteessa viimeisen 20 vuoden mediaaniin.  MSCI Japan -indeksin P/E-kerroin on noin 13,5 seuraavan 12 kuukauden tulosennusteilla. Viimeisen 20 vuoden mediaani on noin 14. Muista keskeisistä markkina-alueista vain Euroopassa P/E-kerroin on alle viimeisen 20 vuoden mediaanin.

Omien osakkeiden ostot ovat ennätystasolla Japanissa. Se on perusteltua suhteutettuna arvostustasoihin. Topix-indeksin P/B-kerroin on 1,25 ja useiden yhtiöiden osake on arvostettu alle oman pääoman. Arvostustaso on matala erityisesti korkotaso huomioiden. Matalaa P/B-kerrointa saattaa selittää se, että japanilaisyhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto ovat olleet aiemmin verrattain matalia verrattuna moniin länsimarkkinoiden yhtiöihin.

Japanilaisyhtiöt ovat onnistuneet vahvistamaan kannattavuutta ja ero länsimarkkinoihin on kurottu umpeen. Viime vuoden lopulla MSCI Japan -indeksin yhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto oli 11,1 prosenttia. Se oli saman verran kuin amerikkalaisyhtiöillä. Noin 10 vuotta sitten ero oli suurimmillaan 7,1 prosenttiyksikköä amerikkalaisten hyväksi. Eurooppalaisyhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto oli 10,7 prosenttia viime vuoden lopulla.

Japanilaisyhtiöiden oman pääoman tuotto on niin ikään vahvistunut, mutta se on edelleen matalampi kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Japanilaisyhtiöiden oman pääoman tuotto oli viime vuoden lopulla samalla tasolla kuin sijoitetun pääoman tuotto. Yhdysvalloissa se oli 16,2 prosenttia ja Euroopassa 13,8 prosenttia. Japanilaisyhtiöiden matalampi oman pääoman tuotto johtuu pienemmästä velkavivusta. Japanilaisyhtiöiden ennätyksellisten omien osakkeiden ostojen voi kuitenkin odottaa vahvistavan oman pääoman tuottoa. 

Merkittävä korkoero Japanin ja muiden keskeisten talouksien välillä on johtanut siihen, että Japanin jeni on heikentynyt voimakkaasti vuodesta 2021 alkaen. Vielä 2021 tammikuussa yhdellä Yhdysvaltain dollarilla sai noin 103 jeniä ja 2022 alussa noin 115 jeniä. Nyt yksi dollari on noin 140 jeniä. Jenin heikentyminen on hyvä asia japanilaisille vientiyhtiöille ja se toisaalta tukee inflaatiokehitystä, joka on positiivinen talouskasvun ajuri pitkän deflaatiokierteen jälkeen. 

Japanin talouden kehitykseen liittyy myös riskejä. Yksi sellainen on korkoeron supistuminen mahdollisen Yhdysvaltojen taantuman vuoksi. Taantumassa Fed saattaisi laskea ohjauskorkoa, joka vahvistaisi jeniä suhteessa dollariin. Taantumariski ei rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin, vaan myös muiden keskeisten talouksien, kuten Kiinan ja Euroopan, kehityksellä on vaikutusta Japanin talouteen.

Riskinä on myös se, että Japanin keskuspankki nostaisi ohjauskorkoa tilanteessa, jossa inflaatio olisi pitkään korkeampi kuin Japanin keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoite. Todennäköistä kuitenkin on, että Japanin keskuspankille rahapolitiikan kiristäminen ei ole ajankohtaista, koska koronnostot saattaisivat johtaa deflaatioon.

Kommentoi
Ylös
>