Perinnönsaajan kontolle tulee usein saamastaan perinnöstä maksettavaksi perintövero. Iso perintö saattaa koitua taloudelliseksi siksi riesaksi. Tämä selviää Helsingin Sanomien Verohallinnolta saamista ulosottotiedoista.
Ulosottoon päätyvien perintöverojen määrä on kasvanut kolminkertaiseksi vuodesta 2019. Kun vuonna 2019 ulosottoon päätyi perintöveroja noin neljän miljoonan euron edestä, nousi summa viime vuonna jo lähes 12 miljoonaan euroon.
Ulosottoon päätyneet perinnöt ovat summaltaan suuria, sillä Suomessa perinnöt ovat verovapaita 20 000 euroon asti. Tilastokeskuksen mukaan suurin osa perintöä saavista suomalaisista, eli noin 60 prosenttia, ei maksa perintöveroa lainkaan.
Laskennallinen perintövarallisuus on kasvussa, mikä ennakoi myös perintöosuuksien kasvua. Myös perinnön jakajia on aiempaa vähemmän.
Aina perintöveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa. Tällaisia tilanteita on kolme.
Ensinnäkin alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta lainkaan perintöveroa. Tässä on oleellista, että perintövero määrätään perilliskohtaisesti eikä suoraan koko perinnöstä. Esimerkiksi jos perittävän kokonaisperintö on 30 000 euroa ja se jakautuu hänen kahdelle lapselleen tasan, saavat molemmat lapset siis 15 000 euron perinnön. Tällöin kummankaan lapsen ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska perintö alittaa 20 000 euron henkilökohtaisen rajan.
Perintöveroa ei myöskään makseta tilanteessa, jossa perinnön saajana on yleishyödyllinen yhteisö.
Kolmas tilanne, jossa perintöä ei makseta, on hallintaoikeudella saatu omaisuus. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että henkilö käyttää kiinteistöä omistajan tavoin eikä kiinteistöä myydä.
Jopa kymmenien tuhansien perintövero
LähiTapiola Henkiyhtiön laskelma osoittaa, että etenkin yksin koko omaisuuden perivälle perintöveroista voi helposti syntyä useiden kymmenien tuhansien eurojen lasku.
Perinnön saajalle perintöverojen maksu ei tuota ongelmia, jos perinnön saajalla on käteistä tai muuta likvidiä eli helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta. Perintöverojen maksua helpottaa myös, jos saadusta perinnöstä osa on tällaista omaisuutta. Monella näin ei kuitenkaan ole.
Iso osa suomalaisten omaisuudesta ja myös perittävästä omaisuudesta painottuu voimakkaasti kiinteään reaaliomaisuuteen, kuten asuntoihin, kesämökkeihin ja kulkuvälineisiin.
Juristi Mika Lehto LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo, että suomalaiset miettivät perintöasioitaan, mutta painottuen enemmän vanhempaan polveen. Myös tiedonpuute tuottaa ongelmia.
”Varmasti ihmiset miettivät näitä asioita etukäteen, varsinkin silloin kun ikää karttuu enemmän. Mutta usein tiedonpuute voi vaikeuttaa pohtimista. Ei esimerkiksi tiedetä verojen suuruutta tai eri mahdollisuuksia varautua”, Lehto sanoo.
Kiinteä omaisuus voi olla vaikea muuttaa rahaksi
LähiTapiola Henkiyhtiön tekemän esimerkkilaskelman mukaan yli 400 000 euron omaisuudesta yhden rintaperillisen eli lapsen perintöverojen määrä on noin 65 700 euroa. Mikäli perijänä on aviopuoliso, jää hänelle perintöverotuksessa tehtävän puolisovähennyksen jälkeen hieman vähemmän maksettavaa, noin 51 300 euroa.
Esimerkkilaskelmassa perittävän omaisuus koostuu pääasiassa kiinteästä omaisuudesta. Sen sijainnista ja kunnosta riippuen perijällä voi olla hankalaa muuttaa omaisuutta rahaksi ainakaan nopealla tahdilla. Tilivaroja on vain noin kaksi prosenttia omaisuudesta.

Perinnönsaaja voi maksaa perintöveronsa kahdessa erässä, mutta jaosta huolimatta maksettavaa tulisi yli 30 000 euroa kerralla. Perittävän tilivaroista olisi vain vähän apua.
Mika Lehto muistuttaa, että varsinkin kesämökkeihin tai metsään liittyy usein paljon tunnearvoa. Se tekee perijöille vaikeaksi luopua omaisuudesta.
Esimerkkilaskelmalla perijän tilannetta helpottaisi, jos omaisuudessa olisi enemmän likvidiä omaisuutta, kuten sijoitusomaisuutta. Näin perijän olisi helpompi suoriutua perintöveroista, eikä tunnearvoa sisältävästä omaisuudesta tarvitsisi luopua.
On myös hyvä muistaa, että omaisuuden myyminen voi kestää pahimmillaan vuosikausia.
Henkivakuutuksesta ratkaisu ongelmaan
Perintöveron maksuun osa perijöistä hakee helpotusta pankkilainasta, jos saa sellaisen järjesteltyä pankin kanssa, mutta myös muita vaihtoehtoja verojen maksusta selviämiseksi on.
”Yksi vaihtoehto olisi helpottaa tilannetta esimerkiksi henkivakuutuksilla. Esimerkiksi jos perittävä on ottanut henkivakuutuksen kuolemanvaraturvalla, jossa edunsaajaksi olisi tässä tapauksessa valittu perittävän lapsi, saisi hän vakuutuksesta korvauksen, jolla voi maksaa perintöveroja ja jäljellä olevia mahdollisia lainoja sekä muita kuluja. Vakuutuksen rooli korostuu erityisesti silloin, jos omaisuus on painottunut kiinteään omaisuuteen ja/tai yritysvarallisuuteen”, Lehto sanoo.
Lehdon mukaan toinen vaihtoehto voisi olla sijoitusvakuutus.
”Siihen toki perittävän on pitänyt säästää ja se toimii hänen elinaikanaan säästönä ja henkilökohtaisena taloudellisena turvana, mutta siinä on myös kuolemanvaravakuutus sisällä. Sijoitusvakuutus yhdistää siten säästämisen itselleen, että varautumisen kuoleman varalta.”
Vakuutuksilla on myös tärkeä rooli silloin, kun perittävältä jää useita perillisiä ja puoliso, jolloin pesän selvitys, omaisuuden ositus puolisoiden välillä ja varsinainen perinnönjako voivat viedä pitkänkin ajan, jonka jälkeen perilliset saavat vasta varoja käyttöönsä.
Lisäksi kuolinpesän selvitykset ja omaisuuden jakaminen voivat olla riitaisia, joka voi aiheuttaa oman lisäviivästyksen varojen jakamiselle ja siten mahdollisuudelle esimerkiksi myydä omaisuutta perintöverojen maksamista varten. Tällaisissa tapauksissa vakuutusten ja niistä suoraan nimettyjen edunsaajien omille tileille maksettavien henkivakuutuskorvauksien avulla voidaan helpottaa perillisten tilannetta, ettei verojen tai muiden kulujen maksamisen kanssa tule ongelmia.