Perintöriitojen määrä on Suomessa kasvanut toista vuotta putkeen. Erilaisia käräjäoikeuteen asti edenneitä perintöön liittyviä riitoja laitettiin vireille yhteensä 1 699 kappaletta vuoden 2022 aikana. Lukema on noin kolme prosenttia edellistä vuotta suurempi, sillä vuonna 2021 riitoja pantiin vireille kaikkiaan 1 652.
”Perintöriidat ovat valitettavan yleisiä ja voivat pahimmillaan hajottaa perheen useamman sukupolven ajaksi”, toteaa varallisuus- ja perintösuunnittelun parissa toimiva johtaja Veera Kosonen S-Pankista.
Kososen mukaan pankit voivat kiinnittää huomiota ilmiöön ja tarjota apua niille, jotka etsivät ratkaisuja muun muassa perintöriitariskin minimoimiseen varallisuussuunnittelun keinoin. Liikkeellä kannattaa kuitenkin olla ajoissa.
Hyvä ratkaisu on tehdä omalle perheelle asiantuntijoiden avustuksella pitkän aikajänteen varallisuussuunnitelma, jonka yhteydessä huomioidaan myös perintösuunnittelu. Tällä tavoin voidaan pyrkiä varmistamaan se, että perheen varallisuus kehittyy sukupolvien yli turvallisesti.
”Suosittelen lämpimästi kääntymään ulkopuolisten laki-, vero- ja sijoitusosaajien puoleen, sillä jokainen perintöriita on yksinkertaisesti liikaa. Harva meistä haluaa jättää jälkipolvilleen riitaisaa perintöä”, Kosonen kiteyttää S-Pankin tiedotteessa.
S-Pankin tekemä selvitys ei ollut ensimmäinen laatuaan, sillä pankki on tehnyt samanlaisen perintöriitoja käsittelevän selvityksen myös vuosi sitten. Silloin pankin mukaan yleensä noin muutama prosentti kaikista kuolemantapauksista päätyy vuosittain riitelyyn tuomioistuimissa.
Suuria eroja alueittain
S-Pankin teettämä selvitys perustuu Oikeusrekisterikeskuksen lukuihin, josta ilmenee perintöasioihin liittyvien riitojen määrät Suomen käräjäoikeuksissa tuli vireille vuosina 2013–2022. Pankin julkaisemassa tiedotteessa kuitenkin tarkennetaan, että uusimman selvityksen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiemmin julkaistujen selvitysten kanssa, mikä johtuu viranomaisten tilastointijärjestelmissä ja -käytännöissä tapahtuneista muutoksista.
Perintöriitojen määrä ja kehitys näyttää vaihtelevan merkittävästi eri puolilla Suomea. Vuoden 2022 aikana riidat kasvoivat erityisen paljon Kainuun käräjäoikeudessa, jossa pantiin vireille peräti 49 prosenttia enemmän perintöriitoja, kuin mitä vuosien 2013–2022 välillä Kainuussa on keskimäärin riidelty.
Niin ikään suurta nousua on tapahtunut Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa, jossa riitoja on 32 prosenttia aiempia vuosia enemmän, sekä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa, jossa nousua on 22 prosenttia. Viiden riitaisimman maakunnan joukkoon mahtuvat myös Päijät-Hämeen käräjäoikeus 19 prosentin ja Oulun käräjäoikeus 18 prosentin nousulla.
Toisessa ääripäässä korostuu Etelä-Savon käräjäoikeudessa ja Ahvenanmaan käräjäoikeudessa, jossa molemmissa riitojen määrä väheni 28 prosentilla aiempien vuosien keskiarvosta. Riidat vähenivät myös Etelä-Karjalassa (14 prosentilla), Helsingissä (9 prosentilla), Varsinais-Suomessa (6 prosentilla), Pohjois-Savossa (6 prosentilla) ja Pohjois-Karjalassa (1 prosentilla).
Kaikkiaan vuosien 2013-2022 välisenä aikana viidestätoista käräjäoikeudesta riitojen määrä on kasvanut kahdeksalla ja laskenut seitsemällä.
Asuntojen ja sijoitusten lisäksi myös yrityksiä
Tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta noin 260 000 euroa. Ikäluokista kaikkein varakkaimpia ovat tilastojen mukaan 65–74-vuotiaat suomalaiset.
Asunto- ja sijoitusvarallisuus ei ole ainoa omaisuuslaji, joka herättää kysymyksiä perintöasioihin liittyen. Monissa perheissä joudutaan pohtimaan tarkasti esimerkiksi perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, joissa yritys on tarkoitus siirtää tehokkaasti jälkipolville.
Yrityksistä luopumiseen tulee liittymään melko yleinen trendi Suomessa lähivuosien aikana. Suomen Yrittäjien hallinnoiman Omistajanvaihdosfoorumin arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden sisällä lähes 50 000 yritystä tulee olemaan omistajanvaihdoksen edessä.
