Brändiyhtiö Marimekko julkisti tammi-maaliskuun tulosraportin, joka sai osakkeen jyrkkään laskuun. Yhtiön tuloskehitys jäi odotettua vaisummaksi.
Yhtiön liikevaihto laski kaksi prosenttia ennätyksellisestä vertailukaudesta ja oli 35,3 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa laskivat ennakoidusti Suomen tukkumyynnin pienentyminen sekä lisenssituottojen lasku EMEA:n alueella. Suomen vähittäismyynnin ja kansainvälisen tukkumyynnin kasvu puolestaan tukivat liikevaihtoa.
Liikevaihto Suomessa heikkeni kolme prosenttia, kun heikentynyt yleinen kulutuskysyntä laski kotimaan tukkumyyntiä. Kansainvälinen liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla alemmista lisenssituotoista huolimatta. Vuosineljännesten välisestä ennakoidusta vaihtelusta huolimatta koko vuoden liikevaihdon arvioidaan kasvavan sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 3,8 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 6,6 miljoonaa euroa. Liikevoittoa laskivat erityisesti suhteellisen myyntikatteen heikkeneminen pääasiassa alempien lisenssituottojen vuoksi sekä vertailukautta korkeammat kiinteät kustannukset.
Marimekkoa seuraavien analyytikoiden konsensusodotus oikaistulle liikevoitolle oli 4,3 miljoonaa euroa, joten tulosromahdus oli odotettua jyrkempi.
Panostukset kasvuun näkyvät kiinteissä kuluissa
Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko kertoo, että Marimekon brändin vetovoimasta kuitenkin kertoo Suomen vähittäismyynnin hyvän kehityksen jatkuminen – kasvua kertyi 12 prosenttia.
”Monikanavainen vähittäismyyntimme nousi globaalisti yhdeksän prosenttia. Kansainvälinen tukkumyynti kasvoi kahdeksan prosenttia, mutta tukkumyynti yhteensä heikentyi neljä prosenttia kotimaan tukkumyynnin laskusta johtuen. Samasta syystä Suomessa liikevaihto pieneni kolme prosenttia”, Alahuhta-Kasko kertoo.
Toimitusjohtajan mukaan kiinteitä kuluja lisäsivät erityisesti vähittäismyynnin kasvua tukevat myymälöiden nousseet henkilöstökulut sekä panostukset kansainvälisen kasvun edellytyksiin.
”Kannattavana yhtiönä meillä on mahdollisuus jatkaa kilpailukykyämme vahvistavia, pitkän aikavälin kasvua tukevia panostuksia heikommasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta.”
Alahuhta-Kaskon mukaan Marimekko on aloittanut vuoden alusta uuden strategiakauden, jonka aikana se keskittyy skaalaamaan liiketoimintaa ja kasvua erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.
”Kansainvälisen kasvumme tärkeimpänä maantieteellisenä alueena keskitymme tulevina vuosina Aasiaan. Se tarkoittaa muun muassa monikanavaisen myymäläverkostomme kehittämistä edelleen näillä markkinoilla.”
Odotuksissa liikevaihdon kasvu
Marimekon liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen euromääräinen liikevaihto- ja -tuloskertymä painottuu perinteisesti tilikauden toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö arvioi lisenssituottojen koko vuodelta 2023 jäävän vuoden 2022 ennätystasosta.
Yleinen kustannusinflaatio vaikuttaa myös Marimekkoon edelleen vuonna 2023. Marimekon alalle tyypillinen varhainen sitoutuminen tuotetilauksiin toimittajakumppaneilta tarkoittaa, että muutokset kustannuksissa vaikuttavat yhtiöön viiveellä.
Poikkeustilanteiden seurauksena osin entisestään aikaistunut varhainen sitoutuminen heikentää yhtiön mahdollisuuksia optimoida tuotetilauksia ja reagoida kysynnän sekä kuluttajakäyttäytymisen nopeisiin muutoksiin nostaen myös varastojen hallintaan liittyviä riskejä. Myös kotimaan tukkumyynnin kertaluonteiset kampanjatoimitukset lisäävät varastoriskejä.
Marimekko kehittää liiketoimintaansa pitkällä aikavälillä ja yhtiön tavoitteena on strategiakaudella 2023–2027 skaalata kasvuaan erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2023 yhtiö odottaa kiinteiden kulujen nousevan edellisvuodesta.
Marimekko ennustaa liikevaihdon vuonna 2023 kasvavan edellisvuodesta, jolloin se oli 167 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin yhtiö ennakoi olevan arviolta noin 16–19 prosenttia, kun se viime vuonna oli 18,2 prosenttia.
Vuoden 2023 näkymiin volatiliteettia aiheuttavat erityisesti kuluttajien luottamuksen ja ostovoiman kehitys, globaalit toimitusketjujen häiriöt sekä yleinen inflaatiokehitys.
