Sijoittaja pyrkii yleensä kahteen tavoitteeseen: kovaan tuottoon ja alhaiseen riskiin. Pelkkään sijoituksen tuottoon tuijottaminen ei auta muodostamaan kuvaa siitä, onko sijoitussalkun tuotto ollut oikeassa suhteessa sijoituskohteen riskiin nähden. Tuotto on voitu saavuttaa liian suurella riskillä.
Sen sijaan että sijoittaja seuraisi vain sijoituskohteiden tuottoja, kannattaa tuotot siis suhteuttaa riskiin. Näin opastaa rahoitusteoria. Tällöin sijoittaja saa paremman kuvan sijoitussalkun menestymisestä. Huomioimalla riski on mahdollista selvittää, saako sijoittaja riittävän korvauksen ottamalleen riskille.
Sijoitusriski voidaan määritellä sijoituksen mahdollisuudeksi menettää rahaa tai saada alhainen tuotto suhteessa sijoitetun pääoman määrään.
Keskihajonta on yksi yleisimmin käytetyistä mittareista sijoitusriskin mittaamiseen.
Keskihajonta mittaa sijoitusten hajontaa sijoitusten historiallisesta keskiarvosta. Korkeampi keskihajonta merkitsee yleensä suurempaa riskiä, koska se osoittaa, että sijoitusten arvot ovat hajallaan enemmän historiallisesta keskiarvosta. Tämä tarkoittaa, että sijoittajan voi odottaa saavan suurempia tuottoja, mutta myös menettävän enemmän rahaa sijoituksesta.
Esimerkiksi jos kahden eri sijoitusrahaston keskiarvotuotto on 8,0 prosenttia vuodessa, mutta toisen rahaston keskihajonta on 10 prosenttia ja toisen 2,0 prosenttia, voidaan sanoa, että korkeamman keskihajonnan rahasto on riskialttiimpi kuin alhaisemman keskihajonnan rahasto.
Sharpen luku suhteuttaa tuoton riskiin
Keskihajonta ei ole ainoa mittari sijoitusriskin mittaamisessa.
Yksi yleinen rahoituksessa käytetty sijoituksen riskin mitta on Sharpen luku. Sharpen luku kertoo sijoituksen riskiin suhteutetun tuoton. Sharpen luku vertaa sijoitukselta odotettua ylituottoa sen volatiliteettiin eli arvonvaihteluun. Sharpen luku kuvaa siis, kuinka paljon tuoton saamiseen on otettu riskiä.
Sharpen luku saadaan, kun sijoituskohteen tuotto-odotuksesta vähennetään riskittömän koron tuotto ja erotus jaetaan rahaston volatiliteetilla. Näin Sharpen luku kertoo, paljonko sijoituskohde tuottaa korvausta sijoittajan ottamasta riskistä. Mitä suuremman arvon sharpen luku saa, sitä parempi sijoituskohde.
Sharpen lukua käytätään yleisimmin vertailtaessa sijoitusrahastoja keskenään. Mitä suurempi rahaston Sharpen luku, sitä parempi on riskisuhteutettu tuotto.
Mikä on Sortinon luku
Näissä kahdessa riskimittarissa on kuitenkin eräs puute. Keskihajonta ja Sharpen luku käsittelevät nimittäin kuitenkin tappioiden ja tuottojen todennäköisyyksiä tasavertaisina ja samanarvoisina.
Kuitenkin sijoittaja pyrkii välttämään nimenomaan tappioita, ei poikkeuksellisen suuria tuottoja.
Sortinon luku on Sharpen luvun johdannainen, joka huomioi ainoastaan alaspäin suuntautuvan volatiliteetin. Se on samanlainen kuin Sharpen suhdeluku, mutta sen sijaan, että riskin mittarina käytettäisiin keskihajontaa, Sortino-suhdeluku käyttää vain alaspäin suuntautuvaa arvonvaihtelua.
Alaspäin suuntautuva arvonvaihtelu mittaa tuottojen poikkeamaa tietyn tuottotavoitteen tai vaaditun tuottoprosentin alapuolella. Se ottaa huomioon vain sijoituksen negatiiviset tuotot ja jättää positiiviset tuotot huomiotta. Siksi Sortino-suhdeluku keskittyy rahan menettämisen riskiin eikä volatiliteettiriskiin yleensä.
Sortinon luku siis tuottaa tarkemman kuvan sijoituksen tuotosta suhteessa ”huonoon” arvonvaihteluun.
Näin Sortinon luku lasketaan
Kaavana Sortinon luku esitetään seuraavasti:
Sortinon luku = (Keskimääräinen tuotto – riskitön korko) / Downside Deviation (alaspäin suuntautuva poikkeama)
Keskimääräinen tuotto on sijoituksen keskimääräinen vuotuinen tuotto, riskitön korko on riskittömän sijoituksen, kuten valtion velkakirjan tuotto ja downside-poikkeama on negatiivisten tuottojen standardipoikkeama.
Korkeampi Sortinon luku osoittaa parempaa riskikorjattua tuottoa, sillä se tarkoittaa, että sijoitus tai salkku tuottaa enemmän tuottoa otetulle riskitasolle, erityisesti downside-riskille.
Mitä enemmän sijoituskohteella on tapana liikkua tuotoissa alaspäin, sitä pienemmän suhdeluvun Sortinon luku antaa. Pienen Sortinon luvun sijoituskohteet ovat siten suuremmassa tappiovaarassa.
Tämä mittari kertoo sijoituksen ylituottoa riskittömän sijoituksen tuottoon nähden ja suhteuttaa sen alaspäin suuntautuvaan tuoton riskiin.
Sortinon luku vastaa siten keskihajontaa ja Sharpen lukua paremmin arkikäsitystä riskistä. Riskihän mielletään yleisesti tapahtumaksi, että jotain epäsuotuisaa tapahtuu. Siihen ei liity poikkeuksellisen myönteisen tapahtuman mahdollisuutta.
