Osakemarkkinoiden tuotto voidaan jakaa kolmeen eri tekijään. Ne ovat yrityksen tuloksen ja vapaan kassavirran kasvu, osakkeen arvostustason muutokset sekä osinkotuotto. Tuloskasvu ja osakkeen arvostustasojen muutokset vaikuttavat tuottoon osakkeen arvonmuutoksen kautta. Osingot ovat kassavirtaa yritykseltä osakkaille.
Tuloskasvuun vaikuttaa liikevaihdon kasvu ja yhtiön kannattavuus. Goldman Sachsin laskelmien mukaan yritysten nettomarginaalien vahvistuminen on selittänyt noin 40 prosenttia S&P 500 -indeksin 1100 prosentin kumulatiivisesta tuotosta vuodesta 1990 alkaen. Vertailussa ei ole huomioitu osinkoja, ainoastaan nettomarginaalien, liikevaihdon ja arvostustasojen muutokset.
Yhtiöiden nettomarginaali ei ole historian saatossa aina kehittynyt positiivisesti. S&P 500 -indeksin nettomarginaali laski prosenttiyksikön kuudesta prosentista viiteen prosenttiin vuosien 1970-1990 välillä. Sen jälkeen nettomarginaali yli tuplaantui seuraavan 30 vuoden aikana. Se oli korkeimmillaan 13,0 prosenttia vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä, mutta supistui viime vuoden aikana, kun yhtiöiden kustannukset kohosivat korkean inflaation vuoksi. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen lukema oli 11,2 prosenttia. Siispä nettomarginaali on kutakuinkin samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa muun muassa vuosina 2018 ja 2019.
Goldman Sachsin arvion mukaan nettomarginaalit eivät vahvistu lähiaikoina. Se johtuu korkeasta inflaatiosta ja palkkojen noususta. Korkeampi korkotaso kasvattaa asteittain yhtiöiden korkokustannuksia, kun ne uudelleenrahoittavat erääntyviä yrityslainojaan.
Lisäksi yritysten kohonneet varastotasot kasvattavat varaston ylläpitokustannuksia ja saattavat johtaa alennusmyynteihin ja varastojen arvonalentumisiin, jos tuotteiden kysyntä ei ole riittävän vahvaa.
Goldman Sachs nostaa suurimpana riskinä kuitenkin mahdollisen taantuman. Pankin laskelmien mukaan S&P 500 -indeksin nettomarginaali on supistunut vuodesta 1970 alkaen kahdeksassa edellisessä taantumassa keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä. Nettomarginaali supistui vähiten vuoden 1981 taantumassa. Silloin se laski 0,72 prosenttiyksikköä. Eniten nettomarginaali supistui vuoden 1990 taantumassa, 1,79 prosenttiyksikköä.
Vaikka Goldman Sachs ei odota nettomarginaalien vahvistumista lyhyellä aikavälillä, niin pidemmällä aikavälillä niiden odotetaan nousevan. Generatiivinen tekoäly saattaa kasvattaa tuottavuutta 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. Se tarkoittaisi tuottavuuden ja nettomarginaalien historiallisen korrelaation perusteella noin neljän prosenttiyksikön positiivista vaikutusta S&P 500 -indeksin nettomarginaaliin.
Goldman Sachs arvioi, että neljän prosenttiyksikön nettomarginaalien kasvu vahvistaisi osakekohtaista tulosta kolmella prosenttiyksiköllä vuodessa. Vaikutus osakemarkkinoiden odotettuun tuottoon olisi kutakuinkin samansuuruinen.
