Asunnot ja kiinteistöt

Kohoavat vastikkeet voivat olla riesa niin taloyhtiölle kuin osakkaillekin

Vastikkeet saattavat nousta uudiskohteissa jopa lähelle 1000 euroa.

Joka kolmannen (33 %) taloyhtiössä asuvan omistusasujan vastike on noussut viimeisen puolen vuoden aikana. Vajaa viidennes vastaajista (18 %) kertoi tietävänsä, että taloyhtiö aikoo nostaa vastikkeita.

Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimus tehtiin maaliskuun lopussa, juuri ennen taloyhtiöiden vilkkainta yhtiökokoussesonkia.

Iso osa taloyhtiöistä on lykännyt yhtiökokouksen pitämistä kevään yhtiökokoukseen asti, vaikka rahavarat olisivat olleet vähissä. Jos yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen keräämään ylimääräisen vastikkeen, on se usein ollut nopein tapa saada kassaan rahaa.

”Taloyhtiöiden tilanteet vaihtelevat todella paljon. Osassa taloyhtiöistä vastikkeita on jouduttu nostamaan kymmeniä prosentteja, osassa on päästy vähäisemmillä korotuksilla. Kaikkiaan arvioimme, että tänä vuonna taloyhtiöiden vastikkeet nousevat 10-20 prosenttia”, sanoo Ville Roihu, Danske Bankin taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja.

Roihun mukaan oni taloyhtiö arkailee vastikkeen nostoa.

”Monelle kuukausittain maksettava, hieman korkeampi hoitovastike on kuitenkin ylimääräistä vastiketta mieluisampi tapa rahoittaa taloyhtiön toimintaa”, Roihu jatkaa.

Kohoavien vastikkeiden vuoksi taloyhtiöt saattavat joutua ottamaan huoneistoja hallintaan, jos osakas jättää vastikkeet maksamatta.

Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen kertoo Iltalehdelle, että ilmassa on viitteitä siitä, että hallintaanotettujen huoneistojen määrä olisi kasvussa. Hänen mukaansa kyselyt vastikerästeistä ovat lisääntyneet viime aikoina.

Keskisuomalainen kertoo, että Jyväskylässä on otettu asuntoja haltuun taloyhtiölainojen rästien takia. Uudiskohteiden vastikkeet ovat saattaneet nousta jopa yli 900 euroon kuussa.

Jos osakkaalla on kolmen kuukauden vastikkeet maksamatta, voi taloyhtiö tehdä yhtiökokouksessa päätöksen hallintaanottomenettelystä. Se voidaa tehdä kuitenkin vain, jos rästejä ei saada kerättyä kevyemmillä perintätoimilla.

Hallintaanoton seurauksena osakkeenomistaja menettää huoneiston hallinnan yhtiölle, jolle syntyy oikeus vuokrata huoneisto ja kattaa vuokratuloilla rästejä.

Hallintaanotto on osakkeenomistajalle ankara seuraamus. Siihen päädytään usein vasta viimeisenä vaihtoehtona, jos maksujärjestelyillä rästejä ei saada katettua. Jos osakkeenomistaja ei varoituksesta huolimatta maksa rästejä, voi yhtiökokous päättää huoneiston hallintaanotosta.

Hallintaanotto on keinona usein tehoton, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama

”Hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein. Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi”, Valkama huomauttaa. 

Ongelmaksi voi tulla myös hallintaanotetun asunnon käyttö: taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata huoneisto, eikä vuokralaisen löytyminen ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella. 

Hallintaanotto on keinona usein tehoton, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama

”Hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein. Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi”, Valkama huomauttaa. 

Ongelmaksi voi tulla myös hallintaanotetun asunnon käyttö: taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata huoneisto, eikä vuokralaisen löytyminen ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella. 

Kommentoi
Ylös
>