Suomalaisten näkemykset verotuksen ankaruudesta riippuvat voimakkaasti puoluekannasta. Tämä selviää Evan tutkimuksesta.
Suomalaisista 49 prosenttia katsoo, että verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Toista mieltä on 32 prosenttia.
Toisaalta enemmistö suomalaisista (55 %) katsoo, ettei verotusta tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen. Toisella kannalla on neljännes (24 %) vastaajista.
Tyytymättömyys kireään verotukseen on aiemmin ollut erityisesti kokoomuksen äänestäjiä yhdistävä piirre. Tässä mielessä tilanne on nyt muuttunut, sillä verokapina elää vahvimmin perussuomalaisissa.
Perussuomalaisten äänestäjistä 83 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana. Myös kokoomuksen äänestäjät (71 %) pitävät verotusta Suomessa liian ankarana. Niin ikään enemmistö (58 %) Liike Nytin äänestäjistä on kriittisiä verotuksen tasoa kohtaan. Kristillisdemokraattien (41 %) ja keskustan (47 %) ja äänestäjistä suurempi osa pitää verotusta liian kireänä kuin ei pidä.
Vähemmistö tyytymätön omaan verotukseensa
Toiselle kannalle kallistuvat Sanna Marinin hallituksen muut puolueet.
Kaikista tyytyväisimpiä verotuksen ankaruuteen ovat vihreiden äänestäjät, joista kolme neljästä (74 %) torjuu väitteen verotuksen liiallisesta ankaruudesta Suomessa. Enemmistö myöskään vasemmistoliiton (70 %), RKP:n (56 %) ja SDP:n (53 %) äänestäjistä ei pidä verotusta Suomessa liian ankarana.
Toisin kuin muiden puolueiden äänestäjät, perussuomalaisten äänestäjät ovat yhä kriittisempiä verotuksen tasoon verrattuna vuonna 2015 tehtyyn Arvo- ja asennetutkimuksen verokyselyyn.
”Näkemys Suomen verotuksen ankaruudesta on lientynyt vuodesta 2002, jolloin 70 prosenttia suomalaisista piti Suomen verotusta liian ankarana. Osin muutos saattaa johtua siitä, että Suomen kokonaisveroaste on nyt hieman alhaisempi kuin 1990-luvun lopussa. Toisaalta kansalaisten kasvanut verotuksen tason hyväksyntä saattaa olla yhteydessä velkatietoisuuteen, sillä kansalaisten huolestuneisuus julkisen talouden velkaantumisesta on lisääntynyt”, toteaa tulosanalyysin kirjoittanut EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Kujanpään mukaan tulkinnan puolesta kielii myös se, että selvä enemmistö suomalaisista toivoisi verotuksen kiristämisen sijaan julkisen talouden toiminnan tehostamista.
Huolimatta edelleen melko laajasta kriittisyydestä verotuksen tasoa kohtaan yleisesti, oman verotuksensa epäoikeudenmukaisen korkeaksi kokee hieman yllättäen vain 29 prosenttia suomalaisista.
Kujanpään mukaan kysymys oman verotuksen oikeudenmukaisuudesta kohdistuu etenkin ansiotuloverotukseen, joka muodostaa merkittävimmän osan useimpien kansalaisten henkilökohtaisesti maksamista veroista.
”Suurin osa suomalaisista veronmaksajista sijoittuu progressiivisen tuloveroasteikon alempiin luokkiin, mikä osaltaan selittää kansalaisten keskimäärin ymmärtäväistä asennetta oman verotuksen tasoon”, Kujanpää arvioi.
Verotuksen painopisteen muuttaminen vaikeaa
Erityisesti naisten suhtautuminen verotuksen tasoon on muuttunut suopeammaksi. Vielä vuonna 2015 yli puolet niin miehistä kuin naisistakin piti verotusta Suomessa kaiken kaikkiaan liian ankarana. Miesten osalta asenteissa ei ole tapahtunut merkittävää lientymistä, mutta naisista enää 42 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana.
Kun kansalaisilta kysytään verotuksen tasosta kaiken kaikkiaan, kysymys kohdistuu ansiotuloverojen lisäksi esimerkiksi perintöveroon sekä välilliseen verotukseen, kuten arvonlisäveroihin ja ympäristöveroihin. Enemmistö suomalaisista alentaisikin ruoan arvonlisäverotusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä energia- ja polttoaineverotusta.
Lähes puolet eli 45 prosenttia suomalaisista tukee verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Eri mieltä on vain viidennes suomalaisista (19 %). Kuitenkin suuri osa (36 %) ei ota asiaan kantaa.
Tosin siirtymä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen saattaa olla poliittisesti vaikea tehtävä, Kujanpää arvioi. Tämä johtuu siitä, että suomalaiset toivovat pikemminkin kulutuksen verotuksen keventämistä kuin kiristämistä.
