Yhdysvaltain velkakaton nostamisen takaraja on 1. kesäkuuta. Velkakaton nostamisesta ei ole vielä löytynyt sopua Valkoisen talon ja kongressin republikaanisen puolueen neuvottelijoiden välillä. Viimeisin tulokseton neuvottelu oli perjantaina. Seuraavaa neuvottelupäivää ei ole vielä Reutersin tietojen mukaan sovittu.
Valkoinen talo myönsi, että republikaanien kanssa on edelleen erimielisyyksiä. Republikaanit ovat sanoneet, etteivät he hyväksy liittovaltion velkarajan nostamista ilman sopimusta merkittävistä leikkauksista. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on kuitenkin luottavainen sovun löytymiseen. Hän kertoi toimittajille Japanin vierailullaan uskovansa yhä, että maksukyvyttömyys voidaan välttää.
Neuvotteluiden johtava republikaani Garret Graves totesi, että perjantain neuvotteluissa ei saavutettu edistystä. Hänen mukaansa osapuolet kävivät erittäin avointa keskustelua nykytilanteesta ja siitä, että mihin suuntaan asioiden tulisi mennä. Graves ei kokenut tapaamista neuvotteluna. Hän toisti edustajainhuoneen puhemiehen Kevin MacCarthyn kommentit siitä, että Yhdysvaltain talouden alijäämä ja nopeasti kasvava velka tulee saada kuriin. Toinen republikaanien neuvottelija, Patrik McHenry, kertoi, ettei hän ole varma, voivatko osapuolet savuttaa MacCarthyn tavoitteen tehdä sopimus viikonloppuna.
Neuvotteluja vaikeuttaa huomattavasti se, että republikaanit hallitsevat edustajainhuonetta 222-213 ja demokraateilla on 51-49 enemmistö senaatissa. Demokraatit haluaisivat säilyttää ensi vuonna kuluvan vuoden valtionmenojen tason, mutta republikaanit ajavat leikkauksia, jotta menot laskisivat vuoden 2022 tasolle. Edustajainhuoneessa hyväksyttiin viime kuussa lakiehdotus, jonka mukaan Yhdysvaltain valtionmenoja karsittaisiin kahdeksan prosenttia ensi vuonna.
Osakemarkkinat uskovat sovun löytyvän velkakattokiistassa
Vaikutukset Yhdysvaltain talouteen olisivat negatiivisia, jos sopua ei syystä tai toisesta syntyisi määräaikaan mennessä. Taloudellisen vahingon suuruus riippuisi monista tekijöistä, kuten tilanteen kestosta ja sen hoidosta. Se saattaisi hidastaa talouskasvua ja aiheuttaa taantuman. Maksut monille eri tahoille viivästyisivät. Jos Yhdysvallat joutuisi esimerkiksi lykkäämään valtionlainojen maksuja, niin riskinä saattaisi olla nykytilanteessa myös finanssikriisi. Pankit omistavat noin neljän biljoonan dollarin edestä Yhdysvaltain valtionlainoja.
Osakemarkkinoilla ei uskota viime päivien kurssikehityksen perusteella siihen, että Yhdysvaltain velkakattokiista aiheuttaisi turbulenssia. S&P 500 -indeksin 30 päivän implisiittistä volatiliteettia kuvaava VIX-indeksi sulkeutui perjantaina lukemaan 16,81. Se on lähellä keskimääräistä ja indikoi 1,06 prosentin päiväkohtaista S&P 500 -indeksin volatiliteettia seuraavan 30 päivän aikana.
Bank of America (BofA) arvioi, että markkinoilla suhtaudutaan liian luottavaisesti neuvottelusovun löytymiseen. Pankin laskelmien mukaan S&P 500 -indeksioptioihin hinnoitellaan vain noin 4-6 prosentin todennäköisyyttä sille, että S&P 500 laskisi vähintään 8,5 prosenttia tulevien viikkojen aikana. Jos kurssilasku toteutuisi, niin tietyt noin kuukauden kuluttua erääntyvät myyntioptiot tuottaisivat jopa noin 35 kertaa preemion verran. Vastaavalla S&P 500 -indeksin laskulla VIX-indeksin osto-optio tarjoaisi noin 19 kertaisen tuoton.
Onko sopu niin varma kuin osakemarkkina hinnoittelee?
Sovun löytyminen on todennäköistä, mutta BofA:n arvio on perusteltu. Osakemarkkina ei juuri hinnoittele toista vaihtoehtoa. Huomionarvoista on, että S&P 500 laski vuonna 2011 noin 22 prosenttia velkakattokiistan vuoksi.
Myös salkunhoitajat suhtautuvat rauhallisesti velkakattokiistaan. Tällä viikolla julkaistussa BofA:n kyselyssä 71 prosenttia arvioi odottavansa ratkaisua ennen kuin hallitus käyttää loppuun kaikki omat rahoitusvaihtoehtonsa.
Osakemarkkinoiden reaktio ei ole yhdenmukainen korkomarkkinoiden kehityksen kanssa. Velkakattokiista on näkynyt viime viikkoina Yhdysvaltain lyhyissä valtionlainoissa. Muun muassa kuukauden ja kolmen kuukauden tuotto on kasvanut. Kuukauden valtionlainan tuotto on 5,53 prosenttia, kun 10 vuoden valtionlainan tuotto on 3,68 prosenttia.
