Yritysten maksukyvyttömyystapausten odotetaan lisääntyvän maailmalla 21 prosenttia vuonna 2023 ja 4,0 prosenttia vuonna 2024. Vaikea taloustilanne nostaa luottovakuuttaja Allianz Traden ennusteen mukaan täällä tapausten määrän 3 250:een vuonna 2023 ja 3 400:een vuonna 2024.
Määrät ylittävät vuosien 2010–2019 keskiarvon, mutta ovat edelleen reilusti alla talouskriisin jälkeisten lukujen.
Puolessa analysoiduista maista tapausten määrä todennäköisesti ylittää pandemiaa edeltävän taso vuonna 2023 ja kolmessa viidestä maasta vuonna 2024.
Verrattuna vuoteen 2019 yritysten maksukyvyttömyys lisääntyy 41 prosenttia vuonna 2024, ja useimmat maat ylittävät todennäköisesti vuoden 2019 tason vuoden 2024 loppuun mennessä.
Yhdysvalloissa odotetaan merkittävää maksukyvyttömyystapausten nousua
Suomessa maksukyvyttömyystapausten määrä on nousussa – ennusteen mukaan 9,0 prosenttia eli 255 tapausta vuonna 2023 ja 5,0 prosenttia eli 150 tapausta vuonna 2024. Luvut ovat kuitenkin tutkimuksen keskimäärää pienempiä.
”Suomi erottuu joukosta myös siten, että täällä pandemian jälkeen tapausten määrä ’normalisoitui’ nopeammin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa Pohjoismaat mukaan lukien. Konkurssien määrä Suomessa lähti hieman nousuun jo 2021, mutta oli silti alle koronapandemian edeltävää aikaa. Monissa muissa maissa valtioiden pandemiatukitoimet pitivät tapausten määrää vielä alhaalla”, sanoo Allianz Traden Suomen-toimitusjohtaja Tiia Sirviö.
Suomessa maksukyvyttömyystapausten määrä nousi 13 prosenttia jo vuonna 2021 ja 7,0 prosenttia vuonna 2022. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2021 tapausten määrä laski edelleen 10 prosenttia ja vasta 2022 lähti 6,0 prosentin nousuun. Vastaavat koko maailman luvut ovat −7,0 prosenttia ja 17 prosenttia.
”Koko Euroopassa arvioimme maksukyvyttömyystapausten nousevan vuonna 2023 59 000:een Ranskassa (+41 %), Saksassa 17 800:een (+22 %) ja Italiassa 8 900:een (+24 %)”, Sirviö toteaa.
”Yhdysvalloissa odotamme 49 prosentin nousua tiukentuneen luottotilanteen ja talouden odotetun jyrkän hidastumisen takia. Se merkitsisi paluuta yli 20 000 tapauksen vuositasolle. Kiinassa kasvu lienee maltillista (+4 %), sillä maan uudelleenavautuminen ei ole poistanut kaikkia riskejä etenkään kiinteistöalalta”, Sirviö kertoo.
Useat tekijät nostavat maksukyvyttömyysriskejä
Hidastuneen kasvun lisäksi maksukyvyttömyystapausten kasvua vauhdittavat kannattavuuteen kohdistuvat paineet, heikommat kassapuskurit ja tiukentuneet rahoitusolot.
Paljon kriisejä on kohdannut yrityksiä ja maailman markkinoita lyhyen ajan sisällä. Pandemian jälkeen maailmanlaajuinen komponenttipula aiheutti toimituksissa seisokkeja. Sen jälkeen inflaatio lähti nousuun, mikä heijastui raaka-aineiden kustannusten nousussa.
Kolmas kriisi oli energiakriisi, joka vaikutti merkittävästi energiaa tuotannossa käyttävien yritysten kannattavuuteen. Korkeampia tuotantokustannuksia ei pystytty siirtämään samassa suhteessa myyntihintoihin.
Kaiken kukkuraksi tulivat keskuspankkien koron nostot, joiden tehtävänä on inflaation pysäyttäminen mutta joilla on negatiivinen vaikutus investointeihin ja yritysten kannattavuuteen sekä kuluttajien lainoista selviytymiseen ja ostovoimaan.
Tällaiset yritykset suurimmassa riskissä
Riskimaisema on muuttunut merkittävästi viime kuukausien aikana ja epävarmoina aikoina myös rahoituslaitokset ovat varovaisia luottopäätöksissään.
Suomen talous riippuu maailmantaloudesta, siksi kansainvälisen markkinan epävarmuus heijastuu myös meihin.
”Laskujemme mukaan euroalue tarvitsee 1,3 prosenttiyksikön ja Yhdysvallat 1,5 prosenttiyksikön bruttokansantuotteen lisäkasvua vuosina 2023–2024, jotta maksukyvyttömyystapausten määrä tasaantuisi. Lisäksi yritysten on varottava dominovaikutuksia: yli 50 miljoonan euron liikevaihdon yritysten maksukyvyttömyystapausten määrä on nyt hieman pandemiaa edeltäneen tason yläpuolella. Rakentaminen, vähittäiskauppa ja palvelut kärsivät toimialoista eniten”, Tiia Sirviö lisää.
Heikentyneet kassapuskurit ja tiukentunut taloustilanne testaavat hauraimpien yritysten kestävyyttä.
Tähän ryhmään kuuluvat yritykset, joilla on vähiten hinnoitteluvoimaa (esimerkiksi erikoistunut vähittäiskauppa, kuten muotiala, kodinkoneet ja jotkut palvelut ravintolat mukaan lukien) ja jotka ovat alttiita kohonneille palkkakuluille, kuten vähittäiskauppa, kuljetus ja rakentaminen.
Rahoitusmarkkinoiden korkojen nousu vaikuttaa investointipäätöksiin, ja sillä on voimakas vaikutus rakennus- ja kiinteistösektoriin.
Mitä jos uusi finanssikriisi iskee?
Pankkisektorin viimeaikaiset häiriöt Euroopassa ja Yhdysvalloissa muistuttavat kipeästi vuosista 2008—2009, jolloin finanssikriisi ajoi yrityksiä maksukyvyttömyyteen. Globaalin finanssikriisin oppien mukaan haavoittuvimpia ovat pienet yritykset, joilla on paljon velkavipua ja jotka ovat erikoistuneita.
Finanssikriisi vaikutti erityisesti pk-yrityksiin, jotka ovat erityisen alttiita suurille talouden laskusuhdanteille useista syistä. Näitä syitä ovat muun muassa liikevaihdon väheneminen, luotonsaannin vaikeus, valuuttojen volatiliteetti ja toimitusketjun häiriöt.
”Arvioidemme mukaan vuoden 2008 kaltainen finanssikriisi tarkoittaisi 21 600 maksukyvyttömyystapausta lisää Yhdysvalloissa vuosina 2023 ja 2024 ja 99 900 Länsi-Euroopassa. Ilman suurta finanssikriisiäkin 2000-luvun alun teknologiakuplan puhkeamisen aikainen luottokriisi johtaisi 12 900 ja 95 300 maksukyvyttömyystapaukseen lisää vuosina 2023 ja 2024. Jos luottojen jäädyttäminen pysäyttäisi uusien lainojen saannin, tapauksia tulisi vielä 10 700 lisää Yhdysvalloissa ja 46 300 Euroopassa”, Tiia Sirviö sanoo.
”Sinänsä maailmalla on opittu merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisistä ja tehty merkittävästi töitä rahoitusvakauden parantamiseksi. Jos markkinoilla on kuitenkin epävakaata ja yritykset eivät saa tarvittaessa lisää investointeja tai käyttöpääomaa, lopputulos voi olla raadollinen.”
