Viime aikoina on useammassakin tuutissa harmiteltu Suomen pörssin vaisua kehitystä.
Haloo! Oikeasti. Mitä väliä on, jos kurssit puolen vuoden aikana laskevat, kun yhtiöt taustalla ovat terveitä ja pitkän ajan tuotot erinomaisia.
Epäsuorasti tullaan väittäneeksi, että lyhyen ajan spekuloinnilla pitäisi jatkuvasti treidata ja hypätä oikean junan, vaunun, veturin, pörssin, yhtiön kyytiin.
Ei sijoittaminen ja omistaminen ole sitä, mutta katsotaan miten on mennyt.
Totta se on! Erot ovat todella isoja. Kotimaan isot pörssiyhtiöt eivät ole pärjänneet 12 kuukauden aikana sen enempää yhdysvaltalais- kuin saksalaisosakkeille.
Mennään konkretiaan ja verrataan yhtiöitä saksalaisiin.
Konepajat jyräävät muun pörssin 100-0
OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluu Helsingin pörssin isoimmat ja vilkkaimmin vaihdetuimmat pörssiyhtiöt. Indeksi kuvaa yhtiöiden kurssikehitystä ilman osinkoja. DAX:iin kuuluu 40 keskeistä saksalaista pörssiyhtiötä.
Juuri jokin aika sitten konepajat olivat hyljeksittyjä eivätkä kiinnostaneet kärjistetysti sanottuna juuri ketään. Pelättiin koronaa, toimitusketjujen ongelmia ja nousevia hintoja hankintaketjussa, investointilamaa.
Ongelmia on ratkottu. Kokenut toimittaja Ilkka Sinervä haastatteli 8.5.2023 kokenutta salkunhoidon konkaria Hannu Angervuota otsikolla Konepajat voittavat metsän – Wärtsilä yllättää nousullaan.
Sinervä muistuttaa Venäjän hävityksestä Ukrainassa, mikä romahdutti viime vuonna konepajojen kursseja. Nyt tilaukset kuten myös tulokset ovat kehittyneet vahvasti. Artikkeli summaa alkuvuoden kehityksen, vertailukvartaalina viime vuoden viimeinen neljännes:
Angervuo pitää metsän ja konepajojen tulosten jyrkkää poikkeamaa jopa historiallisena pörssin ”savupiipputeollisuudessa”. – SalkunRakentaja 8.5.2023
Inflaation huippu on ohitettu
Kun näistä herroista puhutaan, niin ei voi kesäkolumnissa olla palaamatta kahden vuoden takaiseen. SalkunRakentajassa julkaisiin 11.5.2021 juttu Inflaatioriski ajaa USA:n vipurahastoja myyntilaidalle. Tämän havainnon oli tehnyt Angervuo, johon viitattiin jutussa:
Angervuo sanoo, että sijoittajan on syytä varautua riskeihin tai paremminkin myllerrykseen, mikäli inflaation vauhti kiihtyy nykyisen alle kahden prosentin sijaan kolmen tai neljän prosentin tasolle. Jos lyhyet korot nousevat, niin esimerkiksi 10-vuotisten korkopapereiden hinta laskee, ja päinvastoin.
Tuo oli aikaa, jolloin inflaatiopuheille lähinnä naureskeltiin tai ne kiistettiin – ainakin Suomessa. Kesällä 2021 esimerkiksi Suomen Pankki ennusti inflaation tasoksi 1,7, 1,4 ja 1,6 prosenttia vuosille 2021-2023.
On huomattava, että euribor 12 kk -viitekorko oli nollassa tai sen alapuolella vielä 11 kuukautta mainitun jutun jälkeen, huhtikuussa 2022. Yhdysvalloissa inflaatio oli lähtenyt selkeään ja yhdenmukaiseen nousuun ja ylittänyt neljä prosenttia huhtikuusta 2021 lukien.
Ei tullut mieleen silloin ottaa lainalle korkokatto. Se olisi ollut asuntolainaajan jackpot!
Juuri kohoava inflaatio on yleisen koronnousun ennusmerkki. Edelleen viime kesänä Angervuo toisti varoituksensa inflaation jatkumisesta jutussamme.
Yhtä kaikki, inflaatio on ollut sitkeää sorttia.
Pohjainflaatiolla tarkoitetaan kuluttajahintojen muutosta, joka ei sisällä energiaa ja elintarvikkeita. Kuten kuvaajasta näkyy, viime vuoden inflaatio ylitti seitsemän prosenttia ja tämän vuoden ennuste on 4,5 prosentin tasolla. Osasyynä viime vuoden kehitykseen eritoten energiassa ja elintarvikkeissa oli Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Tällä hetkellä tuottajahintojen lasku on nopeaa, kuten päätoimittajamme Jorma Erkkilä eilen kirjoitti, viitaten Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotheruksen tviittiin:
Inflaatio voi tippua yllättävän nopeasti lähikuukausina. Suomen teollisuusyritysten myymien tuotteiden hinnat laskivat toukokuussa yllättäen yli 6 prosenttia viime vuodesta. Kuluttajien inflaatio seuraa tyypillisesti 3-6 kuukautta perässä tuottajahintojen muutoksia. – Brotherus
Tämä kaikki voi merkitä koronnousun rauhoittumista. Suomen valtion 10-vuotisen viitelainan korko on jo laskenut alle kolmen prosentin, mutta euribor 12 on finanssikriisin jälkeisellä huipputasolla 4,1 prosentissa.
Saksan ihme
Palataan Saksaan. Pakkohan se on katsoa, mistä yrityksistä pörssin huima tuotto 12 kuukauden jaksolla juontuu.
USA:ssa tilanne on se, että koronnousun vaikutuksesta kasvuosakkeiden arvostuksiin on varoitettu jo tovi. Kun lauma on kääntynyt juoksemaan yhteen suuntaan, sitä ei välttämättä kannata seurata. Saattaa tulla rekyyli, kuten teknologiaindeksi Nasdaqissa on tullut ylöspäin.
Sama voi olla nyt kyseessä monissa edellä taulukoiduissa, painuneissa Suomi-osakkeissa.
Saksan pörssituottojen kärjessä ovat samantyyppiset yhtiöt kuin Suomessa. Laajasti teollisuutta palveleva teknologiakonserni Siemens loistaa ykkösenä. Tätä seuraavat monikansallinen sementti- ja asfalttitoimittaja Heidelberg Materials (Heidelbergcement), vakuutusyhtiö Münchener Rückversicherungs-Gesellschaft ja puolijohdeyhtiö Infineon.
Myös polymeeritoimittaja Covestro, autovalmistaja BMW (Bayerische Motoren Werke) ja jälleenvakuuttaja Hannover Rueck ovat loistaneet pörssissä. Ilmailuteollisuus on kehittynyt hyvin. Hyvän tuoton yhtiöistä löytyy niin ikään yritysten toiminnanohjausjärjestelmiä toimittava SAP, kemian brändit Beiersdorf ja Henkel, lisää auto- ja metalliteollisuutta sekä vakuutusta.
Yhdysvaltain ja Euroopan välistä vertailua eivät valuutat tällä kertaa juuri häiritse. Euro on vahvistunut 12 kuukaudessa neljä prosenttia dollaria vasten.
Mitä sijoittajan kannattaa tehdä?
Sijoittajan kannattaa pysyä suunnitelmassaan. Hajautus Suomen ulkopuolella onnistuu kätevästi myös rahastojen ja indeksirahastojen kautta. Kuten edeltä huomattiin, esimerkiksi Saksassa toimialajakauma isoissa yhtiöissä on laajempi kuin Suomessa.
Jos tietyt toimialat painottuvat salkussa muita enemmän, sijoittajan olisi hyvä olla perillä niiden kehityksestä itse liiketoiminnassa. Kun sellu- ja kartonkisyklit kääntyvät alas, UPM ja Stora Enso eivät loista pörssissä.
Pitkän ajan sijoittajan on tärkeä mielestäni huolehtia, että salkun perusrunko, keskeiset yhtiöt, ovat terveitä ja säännöllisesti osinkoa maksavia.
Osake on saanut kilpailijan korkosijoituksesta. Osa sijoittajista keventää velkaansa ja myy siksi osakkeita tai asuntoja. Liikaa ei kannata innostua, mutta arvostustaso on Suomessa maltillinen. Tämän ja ensi vuoden tulosennusteilla ja nykykursseilla P/E-luku on tyypillisesti 12-14:n tasoa ja osinkotuotto 3-4 prosenttia.
Jos sektoreista pitää poimia jotain, niin katsoisin muiden ohella pankkeja, elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Jos syvä taantuma vältetään, pankit hyötynevät enemmän kohonneista koroista kuin kärsivät.
Aiempaan inflaatiokuvaajaan viitaten, elintarvikkeissa hinnat ovat nousseet, mikä voi tarjoa yhtiöille kohtuullisia liiketoimintaedellytyksiä. Kauppa kuten Kesko, Tokmanni ja Puuilo ovat nykyhinnoilla tarkastelun arvoisia osinkopapereita.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
