Verohallinnon selvityksen perusteella valtio menettää vuosittain noin 20–30 miljoonaa euroa verotuloja siksi, että kotitalousvähennyksiä on haettu vahingossa tai tarkoituksella virheellisesti. Tämä vastaa 5–7 prosenttia kaikista kotitalousvähennyksistä.
”Esimerkiksi remontin kuluja saatetaan jaksottaa keinotekoisesti usealle verovuodelle tai ilmoittaa työn osuus kustannuksista huomattavasti todellisuutta korkeammaksi”, kertoo ylitarkastaja Antti Tokola Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Selvityksessä tutkittiin kotitalousvähennyksen väärinkäyttöä nyt ensimmäistä kertaa.
Harmaata taloutta voitaisiin mahdollisesti vähentää kotitalousvähennystyötä tekevillä aloilla muuttamalla järjestelmää esimerkiksi siten, ettei vähennystä voisi saada käteisellä maksetuista suorituksista tai jos yrityksen oma työntekijä ei ole suorittanut pääosaa työstä.
”Sen sijaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuuden poistaminen ei selvityksen perusteella vaikuta kustannustehokkaalta ratkaisulta ainakaan harmaan talouden torjunnan näkökulmasta”, Tokola toteaa.
Kotitalousvähennystä hakee vuosittain noin 490 000 henkilöä ja se pienentää henkilöiden tuloista kerättävien verojen määrää vuosittain yli 400 miljoonalla eurolla.
Verotuksessa kotitalousvähennys tarkoittaa helpotusta veronmaksajan veroihin. Kotitalousvähennystä voi saada veronmaksaja, joka ostaa esimerkiksi näitä töitä kotiinsa tai vapaa-ajanasunnolleen.
Verohallinnon mukaan kotitalousvähennystä voi saada jopa 3 500 euroa, jos on teettänyt kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä tai luopunut öljylämmityksestä. Näiden töiden osalta verovähennystä voi saada 60 prosenttia työn osuudesta, jos työn ostaa yritykseltä.
Muiden remonttien kuin öljylämmityksestä luopumisen kohdalla kotitalousvähennys pysyy ennallaan. Jos työn ostaa yritykseltä, kotitalousvähennystä voi saada 40 prosenttia remonttityöstä, kuitenkin korkeintaan 2 250 euroa.
Kotitalousvähennyksessä on 100 euron omavastuu.
