Hallituksen muodostajan Petteri Orpon (kok.) johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos julkistettiin perjantaina 16. kesäkuuta. Neuvotteluihin osallistuivat Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Kristillisdemokraatit.
Hallitusohjelman muutoksilla on tarkoitus parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia työllistää. Pienten ja keskisuurten yritysten kentässä työllistämisen riskit ovat korkeimmillaan Suomen laajojen työantajavelvoitteiden vuoksi.
Hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla lainsäädännössä varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.
Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Tulossa lukuisia muutoksia työmarkkinoille
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.
Työnantajan riskiä palkata uusi työntekijä vähennetään lisäämällä paikallista sopimista. Kun tällä hetkellä noin 20 000 järjestäytynyttä yritystä pystyy paikallisesti sopimaan, jatkossa ainakin 70 000 muutakin yritystä pystyy näin tekemään, arvioi Kauma. Jatkossa työantajan ja työntekijän välinen sopiminen ei siis ole enää riippuvaista siitä, onko yritys järjestäytynyt vai ei.
Hallitusohjelmassa on myös sovittu ansioturvan porrastaminen, jossa kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle. Työssäoloehto pidentyy puolesta vuodesta 12 kuukauteen.
”Olemme vuosien varrella saaneet aikaan kymmenistä sosiaaliturvan yksityiskohdista koostuvan tukihärdellin, joka ei kannusta ottamaan työtä vastaan yksinkertaisesti siitä syystä, että työstä saatava, käteen jäävä tulo ei ole riittävästi suurempi kuin erilaisista tuista käteen jäävä tulo. Joissain tapauksissa se voi olla jopa pienempi. Näin ollen syy olla ottamatta tarjottua työtä vastaan ei läheskään aina ole työttömän työnhakijan, vaan järjestelmän. Tätä lähdemme nyt muuttamaan”, linjaa Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.
Kauman mukaan Suomessa tehdään nyt viimeinkin ne uudistukset, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikausia sitten.
SAK:n mielestä hallitus haluaa heikentää ay-liikkeen asemaa
Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n mielestä hallitusohjelma on palkansaajan näkökulmasta jopa ennakoitua ankarampi. Hallitus haluaa samaan aikaan helpottaa ihmisten irtisanomista ja heikentää heidän pärjäämistään työttömyyden aikana.
SAK:n mielestä taustalla näkyy halu heikentää ay-liikkeen mahdollisuuksia puolustaa ja kehittää palkansaajien asemaa ja työelämää.
”Hallitusohjelma kokonaisuudessaan on ennennäkemättömän tyly palkansaajille ja työttömille. Sen toteuttaminen tässä muodossa tarkoittaa monelle ihmiselle toimeentulon heikentymistä ja mahdollisuuksien kapenemista”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi ensitunnelmia.
Hallitusohjelman mukaan työlainsäädännön muutokset valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta aikataulu on sen verran kireä, että todellisesta kolmikannasta tuskin voidaan puhua.
”Työelämästä tulee epävarmempaa. Jopa vuoden määräaikaisuudet ilman erityistä syytä ja mahdollisuus irtisanoa ihminen ”asiallisen syyn” perusteella sekä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus kertovat paljon hallituspuolueiden käsityksestä työelämän kehittämisestä. Työntekijät ovat kuluerä, eivät voimavara ja kasvun mahdollistaja”, Eloranta toteaa.
Hyvänä asiana Eloranta pitää työperäisen hyväksikäytön koventuvia rangaistuksia.
Sosiaaliturvaleikkausten mittakaava on SAK:n mukaan todella raju. Elorannan mukaan eniten kärsivät jo muutenkin inflaation kurimuksessa kärsivät pienituloiset työntekijät. Muun muassa asumistuen leikkaus on murheellinen toimi, koska se kohdistuu nimenomaisesti pienituloisiin.
”Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset ovat yhdessä paketti, joka voi johtaa ennakoimattomiin muutoksiin työmarkkinoilla. Tätä tuskin on Säätytalon neuvotteluissa pohdittu.”
Tavoitteena pienyrityksille paremmat mahdollisuudet työllistää
Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen rauhoittelee työelämäkeskustelua.
Työelämään liittyvää keskustelua on nyt kuumennettu ehkä liian koville asteille. Ilma on sakeana monenlaisia väärinkäsityksiä, jyrähdyksiä ja ehkä pelotteluakin. Nyt on syytä laittaa jäitä hattuun ja katsoa rauhassa, miten työlainsäädäntöä päivitetään. Palkansaajan ei tarvitse olla huolissaan”, Valkonen rauhoittelee.
Julkisuudessa on Valkosen mukaan esimerkiksi virheellisesti esitetty, että ensimmäisen sairauspoissaolopäivän omavastuuta kaavailtaisiin nyt kaikille palkansaajille. Todellisuudessa asia on jo sovittu toisin monissa työehtosopimuksissa ja voidaan sopia jatkossakin joko työehtosopimuksella tai työsopimuksella. Samoin jatkossakin työntekijällä on irtisanomissuoja ja irtisanomiseen pitää olla työhön liittyvä, asiallinen syy.
Valkonen muistuttaa, että palkansaajan työehdot muodostuvat lainsäädännön, työehtosopimuksen, mahdollisen paikallisen sopimuksen ja työsopimuksen perusteella, eikä yksittäinen lakimuutos välttämättä tarkoita työehtojen muutosta.
”Hallitusohjelma tähtää Suomen monelta osin vanhentuneen työlainsäädännön päivittämiseen tälle vuosituhannelle, mutta muutokset tehdään harkiten. Jokainen lakimuutos edellyttää huolellisen virkavalmistelun, jossa kuullaan niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestöjä. Muutoksilla tähdätään siihen, että Suomessa olisi jatkossa enemmän työmahdollisuuksia ja talouskasvua. Menestyvät työnantajat mahdollistavat myös palkankorotukset.”
Valkosen mukaan hallitusohjelman muutoksilla on tarkoitus parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia työllistää. Pienten ja keskisuurten yritysten kentässä työllistämisen riskit ovat korkeimmillaan Suomen laajojen työantajavelvoitteiden vuoksi.
