Globaalin IT-palvelutalo Tata Consultancy Servicesin (TCS) tuore Connected Future: How Cloud Drives Business Innovation -tutkimusraportti paljastaa, että 70 prosenttia suuryrityksistä ympäri maailmaa pitää yhä pilvipalveluita tärkeänä pitkän aikavälin investointikohteena, vaikka makrotalouden näkymät ovat heikentyneet ja investoinnit pilvipalveluihin ovat hidastuneet viime aikoina. Kyselytutkimukseen osallistui noin 1 000 yritysjohtajaa 21 maasta ympäri maailmaa, mukaan lukien Suomesta.
Ylin johto panostaa pilvipalveluihin, koska he uskovat niiden edistävän innovaatioita, vastuullisuutta ja tekoälyn käyttöä. Valtaosa yrityksistä on kuitenkin vasta pilvimatkansa alussa, eikä kykene vielä hyödyntämään pilven kaikkia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan.
Tutkimuksen mukaan innovointi on yksi merkittävimmistä pilvi-investointeja vauhdittavista tekijöistä, ja 59 prosenttia vastaajista kertoi, että pilvipalveluilla on organisaation tulevaisuuden kannalta ratkaiseva rooli innovaatiotyön edistäjänä.
Erityisesti tekoäly vetää puoleensa investointeja.
Vastaajista 75 prosenttia on investoinut tekoäly- ja koneoppimiskyvykkyyksiin edellisen kahden vuoden aikana, ja 78 prosenttia vastaajista aikoo tehdä vastaavia investointeja seuraavan 1–2 vuoden aikana. Molemmat teknologiat ovat hyvin riippuvaisia mahdollisuudesta käsitellä suuria datamääriä ja hyödyntää pilveä toiminnan skaalaamiseen.
Pilvipohjaiste ratkaisujen merkitys kasvaa
Huomionarvoista on, että yli kolmannes (37 %) vastaajista kertoi keskittyneensä pilvipohjaisessa innovaatiotyössä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, mikä korostaa pilven kasvavaa kykyä vauhdittaa liikevaihdon kasvua.
Tutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä (67 %) hyödyntää pilviteknologioita myös vastuullisuustavoitteidensa saavuttamisessa. Samalla 43 prosenttia vastaajista kuitenkin kertoi pilvipalveluntarjoajien hiilijalanjälkien olevan vaikeasti ymmärrettäviä. Tämä viittaa siihen, että vaikka valtaosa vastaajista pitää pilveä tärkeänä ja toistaiseksi onnistuneena osana vastuullisuusstrategiaansa – ja yhä useammin hyödyntää pilvityökaluja omien hiilidioksidipäästöjensä arvioimisessa – he vaativat nyt pilvipalveluntarjoajiltaan samanlaista läpinäkyvyyttä.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta käy ilmi, että viime vuosien huomattavasta kehityksestä huolimatta yrityksillä on vielä paljon tehtävää, jotta ne saavat käyttöönsä pilven koko tehon ja potentiaalin.
Yritykset kärsivät edelleen pilviosaajien puutteesta: yli puolet (52 %) vastaajista sanoi, ettei heidän organisaatiollaan ole riittävästi pilveen liittyvää sisäistä asiantuntemusta.
Osa yrityksistä epäröi vielä pilvisiirtymää. Yleisimpiä syitä ovat haluttomuus siirtyä täysin optimoiduista vanhoista IT- ja toiminnanohjausjärjestelmistä uusiin sekä pelko mahdollisista häiriöistä ja suunnittelemattomista toimintakatkoksista.
Kaksi kolmannesta pilvihankkeista on edelleen kokonaan tai valtaosin tietohallinnon vastuulla. Kuitenkin 39 prosenttia vastaajista haluaisi, että liiketoiminta- ja tietohallintojohtajat jakaisivat hankkeiden omistajuuden.
Metaversumia tukeviin lisättyyn ja virtuaalitodellisuuteen tehdään huomattavan vähän investointeja – vain 24 prosenttia vastaajista harkitsee investoivansa teknologioihin seuraavien 1–2 vuoden aikana. Metaversumi saattaa vielä näyttäytyä yrityksille futuristisena ilmiönä kvanttilaskennan tavoin.
Eurooppalaisyritykset varovaisempia
Euroopan tutkimustuloksissa nousee esiin erityisesti varovaisuus uusien teknologiainvestointien suhteen: muun muassa inflaatio ja kiristyvä sääntely datan tallennuksen ja käytön osalta ovat heikentäneet eurooppalaisten yritysten investointihalukkuutta verrattuna muihin alueisiin.
Varovaisuus näkyy myös investoinneissa innovaatioihin. Esimerkiksi tekoäly- ja koneoppimiskyvykkyyksiin aikoo tulevien 1–2 vuoden aikana investoida 72 prosenttia eurooppalaisvastaajista, mutta 80 prosenttia pohjoisamerikkalaisista.
Euroopan yritysten ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta onkin kriittistä, että ero muihin alueisiin pilven hyödyntämisessä ja innovaatiokulttuurissa saadaan kurottua umpeen.
”Tämä maailmanlaajuinen kyselytutkimus osoittaa, että ilman pilvistrategiaa ei ole myöskään liiketoimintastrategiaa. Pilvipalveluiden varhaista käyttöönottoa edisti halu parantaa tehokkuutta, resilienssiä ja joustavuutta, ja nämä ovat edelleen pilvi-investoinneissa ratkaisevan tärkeitä tekijöitä”, kertoo Krishnan Ramanujam, TCS:n Enterprise Growth Group -liiketoimintayksikön johtaja.
Pilvi tarjoaa mahdollisuuden tehokkaiden teknologioiden käyttöön
Ramanujamin mukaan nykyään yritykset ymmärtävät paremmin, miten pilvi edistää liiketoiminnan kasvua ja innovointia pitkällä aikavälillä, ja useimmat yritykset ovat vasta tämän matkan alussa.
”Pilvi-investointien tuotto huolestuttaa usein yrityksiä lyhyellä tähtäimellä, mutta kasvua ja muutosta täytyy tarkastella pidemmällä aikajänteellä. Näiden kahden tosiasian yhteensovittaminen on haastavaa mutta samalla täysin mahdollista oikeanlaisen strategian ja suunnittelun avulla.”
Pilvi luo yrityksille yhtenäisen alustan, Ramanujam toteaa. Se hänen mukaansa mahdollistaa tehokkaiden teknologioiden käytön – generatiivisesta tekoälystä reuna- ja kvanttilaskentaan – sekä uudet innovaatiot nyt ja tulevaisuudessa, minkä vuoksi onnistunut pilvisiirtymä on yrityksille kriittisen tärkeä.
Tekoäly on luonnollinen jatkumo pilven mahdollistamalle paikkariippumattomalle työskentelylle.
”Pilvestä ja muista tietotyötä uudistaneista innovaatioista tekoäly poikkeaa kuitenkin siinä, kuinka räjähdysmäisen nopeasti uudet ratkaisut ovat lyöneet läpi: esimerkiksi ChatGPT:llä oli yli 100 miljoonaa käyttäjää vain puoli vuotta palvelun julkaisun jälkeen”, muistuttaa suomalaisen it-yritys Innofactorin konsultti Janne Nevalainen blogissaan.
Nevalaisen mukaan ei ole yllättävää, että käytännössä jokaisen merkittävän teknologiayhtiön kärkihankkeet liittyvät tavalla tai toisella tekoälyyn.
