Professori Juho Kanniainen ja tohtorit Kęstutis Baltakys ja Margarita Baltakienė Tampereen yliopistosta ovat yhdessä kansainvälisen tiimin kanssa tutkineet, miten hallitusammattilaisten keskinäiset kytkökset vaikuttavat sisäpiiriverkostossa heidän kaupankäyntiinsä osakemarkkinoilla. Tutkimuson julkaistu Expert Systems with Applications -tiedelehdessä.
Sisäpiiriverkosto koostuu henkilöistä, jotka tuntevat toisensa yhteisten pörssiyritysten hallitusjäsenyyksien kautta. Koska monella hallitusammattilaisella on paikkoja useissa yrityksissä, sisäpiiriyhteyksistä muodostuu korkeasti kytkeytynyt verkosto, joka mahdollistaa informaation laajan leviämisen yli yritysrajojen.
Tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että osa sisäpiiriverkostossa olevista sijoittajista käyttää suhteidensa avulla ei-julkista informaatiota osakekaupoissaan.
Tutkimustulos todennettiin moderneilla koneoppimismenetelmillä, soveltaen niitä maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen suomalaiseen dataan.
Tutkimuksessa on kehitetty työkalu, jonka perusteella markkinavalvojat voivat löytää sijoittajia, jotka mahdollisesti käyttävät sosiaalisten kytkösten kautta levinnyttä sisäpiiritietoa osakekaupoissaan.
”Olemme keränneet aineistoa datalähteistä, jotka ovat arvopaperimarkkinalain säädösten mukaan julkisia sekä prosessoineet ja mallintaneet dataa tätä tutkimussuuntaa varten yli neljä vuotta. Pseudonymisoitu data on maailmanlaajuisesti hyvin ainutlaatuinen. Pystymme sen avulla määrittämään, miten sisäpiiriläisinä toimineet osakesijoittajat ovat käyneet kauppaa kaikilla osakkeilla, myös sellaisilla, jotka eivät liity sisäpiirisäännöksiin”, kertoo tutkimusta johtanut Juho Kanniainen.
Pseudonymisoitu data tarkoittaa sellaista ainoistoa, josta on poistettu henkilöiden tunnistetiedot.
Sisäpiiriläiset levittävät tietoa eteenpäin
Tutkimuksessa osoitetaan myös, että sisäpiiriverkostossa olevien sijoittajien osakekaupat ovat yllättävän laajasti ennustettavissa heidän tuntemiensa kollegoiden aiemmilla osakekaupoilla silloinkin, kun kyseessä on osake, johon sisäpiiriläisyys ei liity.
Tämä kertoo sitä, että sisäpiiriläiset saattavat levittää tietoa tai näkemyksiään yrityksen ulkopuolisille kollegoilleen, jotka sitten saattavat levittää tietoa eteenpäin.
”Tarkastelun kohteena oli sijoittajia, jotka ovat itse sisäpiiriläisiä sekä kytköksissä myös muihin sisäpiiriläisiin. Päätuloksenamme on graafineuroverkkoihin perustuva menetelmä. Sen avulla markkinavalvojat voivat löytää sijoittajia, jotka mahdollisesti käyttävät sosiaalisten kytkösten kautta levinnyttä sisäpiiritietoa osakekaupoissaan”, Kanniainen kuvailee.
Kehitetystä menetelmästä voivat hyötyä erityisesti markkinavalvojat ja pörssit. Sen avulla on mahdollista ennustaa sijoittajien kaupankäyntiä sekä käyttää siitä saatua tietoa hyväksi niin sanottujen epäilyttävien sijoittajien tunnistamiseksi.
Yleisesti ottaen menetelmän soveltamisesta markkinoiden väärinkäytösten vähentämiseksi voivat hyötyä kaikki sijoittajat.
Kannattaako sisäpiiriläisiä peesailla?
Akateemisessa sijoitustutkimuksessa on myös tutkittu sisäpiiritiedon hyötyjä eli sitä, voiko sijoittaja saada sisäpiirikauppoja seuraamalla ja hyödyntämällä ylituottoja. Jos markkinat olisivat täydellisen tehokkaat, ei osakkeen hintakehityksellä, fundamenteilla tai millään muullakaan tiedolla kukaan voisi saada ylituottoja. Ei myöskään sisäpiiritiedolla.
Anssi Suikkanen selvitti pro gradu -työssään, millaisia tuottoja on mahdollista saada sijoitusstrategialla, joka perustuu sisäpiirin osakekauppojen seuraamiseen ja niiden jäljittelyyn.
Yhtiön sisäpiirillä on yleensä paras käsitys yhtiönsä ansaintalogiikasta, tuloksentekokyvystä ja tulevaisuuden näkymistä. Näin ollen voitaisiin lähtökohtaisesti olettaa, että sisäpiiri yhtäältä ostaisi osakkeita osakekurssin ollessa edullinen ja toisaalta myisi kurssitason muodostuessa korkeaksi.
Empiirisen tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia. Osakeostojen ja -myyntien raakatuotot ovat positiivisia, jolloin osakeostojen jäljittely olisi absoluuttisesti ollut kannattavaa, mutta osakemyyntien jäljittely ei olisi ollut.
Jos siis sijoittajat eivät omista sisäpiirimyyntiä tehneen yhtiön osakkeita ennen varsinaista sisäpiirin myyntiä, osakemyyntien informaatioarvon hyödyntäminen on haastavaa, vaikka myynneissä esiintyisikin huomattavaa alituottoa. Osakkeen lyhyeksi myynti ei näin ollen olisi kannattavaa.
Osakeostojen osalta operatiivinen johto on ainoa sisäpiiriryhmä, jonka kauppoja seuraamalla pystyy saavuttamaan tilastollisesti merkitsevää ylituottoa. Ylituotto yhdeksän kuukauden tuottoperiodilla on keskimäärin 5,7 prosenttia ja 12 kuukauden tuottoperiodilla 6,3 prosenttia.
Tulosten mukaan Helsingin pörssi ei täten täyttäisi keskivahvasti tehokkaiden markkinoiden vaatimusta. Osakemyyntien osalta alituotot ovat vähintään tilastollisesti merkitseviä kaikkien sisäpiiriläisten, ylimmän johdon ja operatiivisen johdon osalta kaikilla tuottoperiodeilla. Sen sijaan hallitusten jäsenten osakemyyntien jälkeiset alituotot eivät ole tilastollisesti merkitseviä yhdenkään tuottoperiodin osalta.
