Keskuskauppakamari: Hallituksen veroratkaisu on laiha kompromissi

Keskuskauppakamarin mielestä hallitusohjelman veroratkaisut oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari.

Hallitusneuvotteluissa saavutettiin pitkän väännön jälkeen neuvottelutulos julkistettiin viime viikon perjantaina. Uusi hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista.

Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei aio päätösperäisesti kiristää kokonaisveroastetta.

Ansiotuloveroa kevennetään työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi. Verokevennys painotetaan  pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen 50 euron korotettu työtulovähennys.

Hallitus jatkaa verotuksen ylintä progressioporrasta määräaikaisena vaalikauden loppuun saakka 150 000 euron tasolla.

Ikään perustuva työtulovähennys kohdennetaan uudelleen poistamalla korotus alle 65-vuotiaiden osalta ja kaksinkertaistamalla 65 vuotta täyttäneiden korotus 1 200 euroon.

Painopistettä kulutusveroihin

Matkakuluvähennyksen omavastuu nousee asteittain 900 euroon. Ansiotuloverotukseen tulee tarkistus vuosittain ansiotaso- tai kuluttajahintaindeksin perusteella nopeammin kasvavan indeksin mukaisesti.

Orpon hallitus aikoo siirtää verotuksen painopistettä kulutukseen ja rahoittaa ansiotuloveron kevennykset kiristämällä arvonlisäverokantaa.

Hallitus aikoo muuttaa arvonlisäverotusta niin, että 10 prosentin arvonlisäveron piiriin kuuluvista tuotteista aronlisäveroa maksetaan jatkossa 14 prosenttia arvonlisäveroa. Poikkeuksena ovat sanoma- ja aikakauslehdet, jotka jäävät 10 prosentin arvonlisäverokannan piiriin.

Kiristys tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet sekä majoituspalvelut kallistuvat.

Yritykset voivat huokaista helpotuksesta

Yritysverotuksessa hallitusohjelma keskittyy kansainvälisen yritysverotuksen kysymyksiin ja harmaan talouden torjuntaan. Esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien osinkolähdevero menee jatkoselvitykseen eikä päätöstä sen mahdollisesta käyttöönotosta vielä tehty. Harmaan talouden torjuntaan suunnataan huomattavia lisäresursseja.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK alleviivaa sitä, että yritysten toimintaympäristön kannalta olennaisinta hallitusohjelmassa on kuitenkin se, mitä siitä ei löydy.

”Ennen vaaleja puolueet esittivät monia kiristyksiä yritysten ja yrittäjien verotukseen, mutta hallitusohjelmassa ei päädytty ehdottamaan kiristyksiä osinkoverotukseen, sukupolvenvaihdosten verotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen, pääomatulojen verotukseen taikka yrittäjävähennykseen. Yhteisöverokanta säilyy ennallaan 20 prosentissa”, EK:n asiantuntijat toteavat.

Ei merkittäviä verorakenteen muutoksia

Keskuskauppakamari toivoi hallitusohjelmaan verotuksen osalta rohkeampaa otetta. Verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen typistyi laihaksi kompromissiksi.

Keskuskauppakamari pitää kuitenkin tärkeänä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan yritysverotuksen kilpailukykyisyyteen ja ennakoitavuuteen.

Hallitusohjelmassa on tunnistettu veropolitiikan merkitys talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseksi. Konkreettiset verotoimenpiteet jäävät kuitenkin vähäisiksi.

”Esimerkiksi verotuksen painopisteen siirtäminen ansiotuloverotuksesta kohti välillistä verotusta jää odotuksiin verrattuna laihaksi kompromissiksi. Talouskasvun ja kansainvälisten investointien näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että hallitusohjelmassa sitoudutaan pitämään yritysverotus kilpailukykyisenä ja ennakoitavana”, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala sanoo.

Suuri määrä täsmätoimenpiteitä

Vaikka hallitusohjelmassa ei sovittu merkittävistä verorakenteen muutoksista, se sisältää huomattavan määrän pienempiä täsmätoimenpiteitä, joita on tarkoitus toteuttaa – tai ainakin selvittää.

”Merkillepantavaa on, että hallitusohjelmassa on suuri määrä täsmätoimenpiteitä muun muassa ulkomaisen työvoiman, energiantuotannon, osakesäästämisen ja maatalouden tukemiseksi. Parhaimmillaan tällaiset verotoimenpiteet tukevat muita politiikkatavoitteita, mutta samalla ne sitovat lainvalmisteluresursseja, joita tarvitaan tulevalla hallituskaudella erityisesti EU:sta tulevien verohankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa”, Viitala sanoo.

Keskuskauppakamari pitää tervetulleena, että tuleva hallitus ei edistä sellaisia aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa.

”Erityisesti suurten yritysten hallinnollinen taakka on kasvanut merkittävästi viime vuosina voimaan tulleiden aggressiivisen verosuunnittelun vastaisten kansainvälisten hankkeiden vuoksi. Tämä kehitys saa jatkoa ensi vuonna voimaan tulevan globaalin minimiveron seurauksena. Kotimaisella verosääntelyllä ei tule enää lisätä yritysten taakkaa”, Viitala päättää.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
asuntokauppa kiinteistövälittäjä

6 vinkkiä aloittavalle asuntosijoittajalle

Seuraava artikkeli
kurssiromahdus pörssi osakkeet osakemarkkinat

Ilkka-konsernin osakkeen luisu jatkuu tulosvaroituksen siivittämänä