Asuntolainojen viitekorkona yleisesti Suomessa käytetty 12 kuukauden Euribor-korko on jatkanut nousuaan. Nyt se on jo läheS 4,17 prosenttia, kun se kuukausi sitten oli 3,9 prosenttia.
Muutos viitekorossa on ollut poikkeuksellisen nopea. Vielä huhtikuussa 2022 12 kuukauden euribor oli negatiivinen.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kommentoi Euriborin dramaattista nousua Twitterissä.
”12 kk:n euribor-korko ponnahti jo lähes 4,2 prosenttiin. Tällaista korkojen nousua ei ole nähty ainakaan yli 40 vuoteen, kun pidennetään euriborin historiaa Saksan vastaavalla korolla. Ei siis mikään ihme, että asuntomarkkinoillakin hinnat ovat tulleet selvästi alas”, von Gerich toteaa.
Korkojen nousun taustalla on korkeaksi kivunnut inflaatio ja sen taltuttamista tavoitteleva keskuspankki EKP. Keskuspankki on jo pitemmän aikaa nostanut ohjauskorkoja, mikä on heijastunut myös markkinakorkoihin.
Eikä EKP ole ihan heti muuttamassa linjaansa, ennustaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonmisti Jari Hännikäinen.
”EKP:n kommenttien perusteella talouskuvan pitää muuttua radikaalisti, jotta heinäkuulle viitoitettu 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoronnosto ei toteutuisi. Markkinat hinnoittelevat myös vastaavan suuruisen koronnoston syyskuulle, eikä nostosyklin jatkumista syyskuun jälkeen voida poissulkea”, Hännikäinen arvioi.
Kuinka paljon euriborkorko voi sitten vielä nousta?
Hännikäinen arvioi, että 12 kuukauden euriborin huipputaso saattaisi kuitenkin markkinoiden hinnoittelun perusteella lähellä. Hän uskoo, että korkotaso vakautuu nykylukemien tuntumaan lähikuukausien aikana.
”Olemme samoilla linjoilla markkinahinnoittelun kanssa ja näemme korkojen nousuvaran käyneen vähiin. Arvioimme korkohuipun tulevan vastaan kesän tai alkusyksyn aikana.”
Markkinat hinnoittelevat korkotason maltillista laskua ensi vuonna. Kuitenkin korkotason hinnoitellaan pysyvän seuraavan kymmenen vuoden ajan 2,9 prosentin yläpuolella, Hännikäinen toteaa.
Ekonomistin mukaan kotitalouksien korkokustannuksiin ei siten siis ole näköpiirissä nopeaa helpotusta ja kotitalouksien kannattaa varautua pysyvämmin muuttuneeseen korkoympäristöön.
Hännikäinen muistuttaa, että markkinahinnoittelu vastaa markkinoiden tämän hetken parasta näkemystä korkotason kehityksestä.
Inflaatio oli euroalueella ennakkotietojen mukaan odotettua alhaisempaa. Vuositason inflaatio laski kesäkuussa 5,5 prosenttiin edelliskuun 6,1 prosentista. Uutistoimisto Bloombergin ekonomisteilta keräämien ennusteiden konsensuksen mukainen odotus oli 5,6 prosentin vuosi-inflaatio, joten inflaatio laski hieman odotuksia enemmän.
Euroopan keskuspankille ikävä uutinen on kuitenkin se, että pohjainflaatio nousi 5,4 prosenttiin, kun toukokuussa pohjainflaatio oli 5,3 prosenttia. Pohjainflaatio ei huomioi energian ja ruoan hintojen vaihteluja, joten sen muutokset ovat yleensä maltillisempia.
Euroalueella inflaatiota ovat tähän asti vauhdittaneet erityisesti koronapandemia ja Venäjän sota Ukrainassa. Nyt huolenaiheeksi on nousemassa se, että palvelujen voimakas kysyntä ja palkkojen nousun kiihtyminen menetettyjen tulojen korvaamiseksi pitävät yllä korkeaa inflaatiota.
Bloombergin mukaan useat tällä viikolla Portugalin Sintrassa pidetyssä EKP:n vuotuisessa kokouksessa puhuneet keskuspankin virkamiehet korostivat keskittyvänsä inflaatioon ja totesivat, että inflaation hidastumisen on tapahduttava ennen kuin he voivat keskeyttää koronnostot.
Artikkelia täydennetty Nordean pääanalyytikon tviitillä 7.7.2023 klo 13.20.
