Elintarvikeyhtiö Atrian uusi toimitusjohtaja Kai Gyllström aloitti tehtävässään kesäkuussa ja esitteli ensi kertaa yhtiön tuloksen medialle ja analyytikoille Helsingissä 20.7.2023.
Gyllström tulee elintarviketeollisuudesta mutta meijeritoimialalta työskenneltyään pitkään Arlalla, viimeksi Ruotsin maajohtajana. Hän näkee Atrialla monia vahvuuksia, kuten henkilöstön osaamisen tason, hyvän aseman useilla markkinoilla, vahvat tuotemerkit sekä tehokkuusajattelun, esimerkkinä Nurmon iso siipikarjatehdasinvestointi.
Gyllströmin kommenteista paistoi tiimin tärkeys ja hands off -ajattelu, eli tiimille annetaan vastuuta. Gyllström on tutustunut jo useisiin yhtiön laitoksiin niin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa kuin Virossa.
Tuotemerkeistä Gyllström nosti esiin Atrian Suomessa, Lönnebergan ja Sibyllan Ruotsissa, 3-Sjärnetin Tanskassa ja Maks & Mooritsin Virossa. Johto on ilahtunut siitä, että kesäkuussa julkaistussa tutkimusyhtiö Kantar Emorin vuotuisessa bränditutkimuksessa Maks & Moorits oli Viron suosituin lihatuotebrändi ja toiseksi suosituin ruokabrändi.
Toisin sanoen Atria toimii hyvin monilla markkinoilla eri tuoteryhmissä, mikä tasapainottaa yhtiön kehitystä ja tuo parhaassa tapauksessa monipuolista tulospotentiaalia. Viime vuosina Atria Suomi on ollut yhtiön tulos- ja kannattavuusveturi; tuore tammi-kesäkuun tulosjulkistus ei tehnyt tässä poikkeusta.
Konsernin toimintamaiden (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro) lisäksi tärkeitä vientimaita Atria Suomelle olivat alkuvuonna Kiina, Etelä-Korea, Japani, Tanska ja Saksa. Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi kertoo, että Kiinan hintataso on ollut hieman nihkeää, mutta Japani on puolestaan mielenkiintoinen antibioottivapaan sianlihan osalta.
Atria Suomen tuloskunto piti
Konsernin kehitys huhti-kesäkuussa oli vaisumpaa kuin tammi-maaliskuussa, mutta tulosveturi Atria Suomi piti hyvin pintansa ja teki lähes vertailukauden (Q2/22) tasoisen liiketuloksen.
Kasvu Atria Suomella oli nyt 8,1 prosenttia, joka tulee sekä hinnankorotuksista että volyymikasvusta. Ala-Fossin mukaan iso 160 miljoonan euron investointiprojekti Atrian Nurmon uuteen siipikarjatehtaaseen (2021-2024) etenee suunnitelman mukaisesti mutta aiheuttaa ennakoidusti lisäkustannuksia.
Tämä kuva tuskin muuttuu lähikvartaaleina. Johto tavoittelee, että uusi tehdas olisi täydessä käytössä noin vuoden kuluttua tai viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä. Yhtiö on jo aloittanut tehtaan vaiheittaisen käyttöönoton.
On huomattava, että aikanaan tehoa tulee myös siitä, että vanha siipikarjatehdas Nurmossa voidaan ajaa alas. Yhtiö tehostaa tuotantoaan myös Sahalahden tehtaan sulkemisella, josta tiedotettiin 18.11.2022.
Johto muistuttaa, että Suomessa ja Virossa kuluttajakysynnässä on ollut vähemmän muutoksia, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa kuluttaja on hyvin hintatietoinen ja seuraa kampanjoita ja suosii kaupan merkkejä.
Atria panostaa Ruotsissa ja Tanskassa omiin merkkeihin, mutta yhtiöllä on Ruotsissa jonkin verran myös kaupan merkkien tuotantoa. Tanskassa Atrian tuoteryhmien kaupan merkkien tuotanto tapahtuu muiden valmistajien toimesta pääosin Saksasta ja Puolasta käsin.
Atria Suomen toiminta koko alkuvuoden aikana on ollut vakuuttavaa. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti sekä vertailukautta korkeampien myyntihintojen ja vakaina pysyneiden myyntivolyymien ansiosta. Myös Atria Viro on lisännyt myyntiään ja vahvistanut markkinaosuuksiaan. Ruotsissa hinnankorotusten läpivienti on ollut haasteellista. Myyntivolyymien kasvu on ollut verkkaista Ruotsissa ja Tanskassa. – Kai Gyllström, osavuosikatsaus 20.7.2023
Suomen kehitys oli hyvää erityisesti sitä taustaa vasten, että tulosta rasittivat palkkaratkaisujen kertaerät ja siipikarjatehtaan käyttöönottokulut. Ala-Fossin mukaan foodservicessä (myynti ravintoloille ja suurkeittiöille) kehitys on ollut ailahtelevampaa kuin vähittäiskaupassa.
Suomen liikevaihdon kasvua avitti hieman pietarsaarelainen valmisruokavalmistaja Ab Korv-Görans Oy, jonka yhtiö osti viime vuoden lopulla. Korv-Göransin vuosiliikevaihto on 24 miljoonaa euroa.
Ilahduttavaa markkinakasvua
Gyllström kiinnitti tulosjulkistustilaisuudessa huomiota Suomen markkinakasvuun, joka oli vähittäiskaupassa Atrian edustamissa tuoteryhmissä tammi-toukokuussa 12,7 prosenttia arvolla mitattuna.
Toki merkittävä osa tästä tulee inflaatiosta. Siipikarjatuoteryhmän kasvu oli jopa 21 prosenttia ja valmisruokatuoteryhmän 14 prosenttia. Myös foodservice-markkinan kasvu kokonaisuutena säilyi pirteänä 16 prosentissa.
Atria pystyi Suomessa nostamaan markkinaosuuksia sekä vähittäiskaupassa että foodservicessä vuoden takaisesta.
Vaikka Ruotsin kasvu näyttää taulukossa negatiiviselta, se oli paikallisessa valuutassa ja ilman myytyä Sibylla Venäjä -liiketoimintaa lähes 5 prosenttia huhti-kesäkuussa. Ruotsin maajohtaja Jarmo Lindholm oli pettynyt siihen, että kustannukset nousivat Euroopan sianlihan hinnan nousun myötä paljon ja niitä ei pystytä siirtämään nopeasti myyntihintoihin.
Hinnankorotukset ovat tulossa voimaan nyt kesällä, mutta toisaalta kuluttajat hakevat erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa edullisempia tuotteita. Ruotsissa positiivista ovat kustannussäästöt, jotka syntyvät Malmön tehtaan sulkemisesta. Tuotannon siirrot Sköllerstaan saatiin päätökseen kesäkuussa ja säästöjä alkaa kertyä loka-joulukuusta alkaen.
Lindholmin mukaan vertailukelpoinen volyymikehitys oli Ruotsissa plussalla. Yhtiö sai nostettua toimittajaosuuttaan ruokamakkaroissa ja tuoreissa kanatuotteissa mutta menetti hieman leivänpäällisissä verrattuna vuoden takaiseen. Ruotsin vähittäiskaupan markkina kasvoi arvolla mitattuna Atrian tuoteryhmissä tammi-kesäkuussa 5-8 prosenttia. (lähde: AC Nielsen)
Tanskassa yhtiö hieman menetti markkinaosuuttaan, mutta sai tehostamisohjelman ja toimintojen keskittämisen päätökseen. Säästöt näkyvät loppuvuoden tuloksessa.
Tärkeitä vastuullisuusaskeleita
Atria listaa tulospresentaationsa lopussa toistakymmentä strategian toteuttamisen askelta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Näistä Gyllström nostaa esiin ilmastotavoitteiden hyväksymisen, Atria Sika -ketjun sekä 100 Nuorta Tuottajaa -koulutusohjelman.
Tammikuussa yhtiö tiedotti saaneensa Science Based Targets -aloitteelta (SBTi) virallisen hyväksynnän päästövähennystavoitteilleen.
SBTi:n hyväksymissä tavoitteessa Atria sitoutuu vähentämään oman toiminnan (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjään 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. – tiedote 9.1.2023
Gyllströmin mukaan ilmastotavoitteiden hyväksyntä kertoo yhtiön suunnitelmien vahvuudesta.
Atria tiedotti toukokuussa kahdesta tärkeästä alkutuottajiin liittyvästä hankkeesta.
Atria rakentaa yhdessä Atria Sika -ketjun sopimustuottajiensa kanssa sikatilojen vastuullisuustyötä todentavan mallin ensimmäisenä Suomessa. Mallin rakentamiseen osallistuu yhteensä 35 sopimustuottajaa. – tiedote 16.5.2023
Atria 100 Nuorta Tuottajaa -koulutusohjelma tulevaisuuden kotieläinyrittäjille käynnistyy syksyllä 2023. Uuden koulutusohjelman tavoitteena on tukea nuorten tuottajien yrittäjyyttä suomalaisen ruoan tuottajina ja auttaa heitä menestymään toimintaympäristön muuttuessa. – tiedote 23.5.2023
Viimeksi mainittu ohjelma liittyy oman tilan ja yrittäjyyden kehittämiseen, kuluttajakäyttäytymiseen, ympäristö- ja vastuullisuusteemoihin sekä verkostoitumiseen.
Tase, tulevaisuus ja riskit
Kokonaisuutena Atrian kehitys näyttää hallitulta. Nettovelka kasvoi investointien myötä 282 miljoonaan euroon ja lainasalkun keskikorko oli kesäkuussa 4,4 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 1,4 prosenttia.
Korkoympäristön muutos näkyy siten Atrialla aivan kuin se näkyy monilla kuluttajilla. Talousjohtaja Tomas Backin mukaan korkosalkusta on suojattu noin kolmannes.
Sähkön hinta puolestaan helpotti kustannuspainetta huhti-kesäkuussa verrattuna viime vuoteen. Yhtiöllä on sähkössä erittäin korkea suojausaste seuraavien 12 kuukauden päähän.
Kuten viime analyysissa 27.4.2023 listasimme, riskejä ovat muun muassa geopolitiikka, kustannusinflaatio, markkinakorot ja kuluttajakäyttäytyminen, kyberturva, tietojärjestelmähäiriöt ja eläintaudit.
Yhtiö seuraa Suomen luonnonvaraisten eläinten lintuinfluenssatilannetta. Tiloilla on johdon mukaan otettu tarvittavia toimia käyttöön vastaavien epidemioiden varalta jo vuosia sitten.
Viime analyysin mukaisesti Atrian rahoituskulut tullevat nousemaan kuluvalla tilikaudella selvästi yli 10 miljoonaan euroon. Nettorahoituskulut tammi-kesäkuussa olivat 6,9 miljoonaa (1-6/22: 1,6).
Konsernin bruttokate vuoden alkupuoliskolla nousi euromääräisesti 78:sta 83,5 miljoonaan euroon, mutta suhteellisesti laski 9,7:stä 9,4 prosenttiin. Voitto ennen veroja laski 20,2 miljoonasta 15,6 miljoonaan euroon.
Yhtiöllä on käyttämättömiä rahoituslimiittejä 85 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste tavoitteen mukainen yli 40 prosenttia.
Investointipaine tulee helpottamaan kuluvan vuoden jälkeen, mutta vapaa kassavirta oli tammi-kesäkuussa yhä negatiivinen -22 miljoonaa euroa (1-6/2022: -36). Tulosohjeistus säilyi ennallaan; Atria ennakoi oikaistun liikevoiton olevan kuluvana vuonna pienempi kuin viime vuonna, jolloin se oli 49 miljoonaa euroa.
On oletettavaa, että yhtiö pystyy pitämään osinkotasonsa ensi vuonna ennallaan 20 miljoonassa (0,70 e/osake) tai lähes ennallaan. Nykykurssia vasten osinko tarkoittaisi erittäin hyvää 6,8 prosentin tuottoa tukien samalla nykyistä kurssitasoa.
—
Kirjoittaja omistaa yhtiön osakkeita.
IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
