
Sähköverkkoyhtiö Carunan jakelualueella aurinkosähkön määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2020, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
Carunan sähköverkkoon on heinäkuuhun 2023 mennessä kytketty lähes 240 megawattia aurinkosähkön tuotantokapasiteettia. Määrä vastaa lähes kolmasosaa koko Suomen tämänhetkisestä aurinkovoimakapasiteetista eli noin 29,5 prosenttia.
Carunan innovaatiopäällikkö Verneri Kohosen mukaan viime talven energiakriisi ja ympäristöarvot näkyvät tilausmäärissä.
“Viime vuonna energia-asiat alkoivat kiinnostaa suomalaisia aivan uudella tavalla, ja aurinkoenergian määrä kasvaa edelleen. Kuluttajien aurinkopaneelimäärät ovat jatkaneet kiihtyvää kasvuaan tänäkin kesänä”, sanoo Kohonen.
Eniten aurinkosähköä Carunan alueella tuotetaan Espoossa, jossa ylittyi 30 megawattia heinäkuun alussa.
Vuosi | Teho (MW) |
2020 | 81,3 |
2021 | 106,7 |
2022 | 176,0 |
2023 | 236,4 |
Suomi sopii hyvin aurinkosähkölle
Samalla kun kuluttajien aurinkopaneelihankinnat lisääntyvät, teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita pystytetään Suomeen enemmän kuin koskaan. Caruna on saanut suuremmista aurinkovoimaloista tänä vuonna jo kymmeniä kyselyitä.
Ehkä hieman yllättäen pimeiden talvien Suomessa on hyvät olosuhteet aurinkosähkölle.
Carunan asiantuntijan mukaan Suomessa on varsin hyvät ilmasto-olosuhteet uusiutuvan energian käytölle.
Kohosen mukaan aurinkovoima ei tarvitse jatkuvaa paistetta, vaan paneelit tuottavat energiaa myös pilvipoutaisella säällä. Optimaalinen tuotanto paneeleista saadaan itseasiassa melko viileällä säällä, ja Suomen kesä on valoisa. Aurinkovoimalla voidaan Suomessa tuottaa saman verran energiaa kuin vaikkapa Pohjois-Saksassa.
“Suomeen on rakennettu vahvat ja luotettavat sähköverkot. Silti myös Suomessa haasteeksi voi muodostua paikallisen sähköverkon kapasiteetti. Sähköverkot mahdollistavat vihreän siirtymän ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen, joten sähköverkkojen kehittäminen on nyt erityisen tärkeää”, Kohonen sanoo.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston mukaan Suomi on aurinkoenergian tuotantopotentiaaliltaan Keski-Euroopan maiden veroinen maa. Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri.
”Suomen etuna on matala ympäristön lämpötila, joka parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta. Aurinkopaneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempää on. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormaa, jos ne asennetaan ohjeiden mukaisesti. Järjestelmän voi myös kytkeä sähköverkon rinnalle, ja laitteet ovat jo melko edullisia ja helppoja asentaa”, kertoo LUTin tutkijaopettaja Antti Kosonen.
Lisäksi aurinkopaneelien hankkimisen ja asentamisen jälkeen aurinkoenergian tuottaminen on ilmaista: aurinkoa riittää, sen hyödyntäminen ei saastuta eikä sen tuottaminen synnytä melua.
Aurinkoenergian tuotanto aiempaa kilpailukykyisempää
Etelä-Suomessa yhden hehtaarin suuruinen aurinkopaneeli vastaa sähköenergian tuotantopotentiaaliltaan noin 330 hehtaaria metsää, jonka vuotuinen tuotto on kymmenen kuutiota hehtaarilta.
”Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 200–400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitosprosessissa”, Kosonen sanoo.
Aiemmin aurinkosähkö on ollut Suomessa taloudellisesti kilpailukykyistä vain, jos tuotettua sähköä on pystytty itse hyödyntämään. Nyt tilanne on muuttumassa, koska Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla paljon aurinkovoimapuistoja, jotka tuottavat sähköä suoraan verkkoon myytäväksi.
Aurinkoenergiajärjestelmän asentamiseen on mahdollista saada energia-avustus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää energia-avustuksia asuinrakennuksen omistaville henkilöasiakkaille ja taloyhtiöille energiatehokkuutta parantaviin korjaustoimenpiteisiin vielä tänä vuonna.
Avustuksen ehtona on, että asuinrakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi. Esimerkiksi pientalon energiatehokkuuden tulee korjauksen jälkeen parantua vähintään 44 prosenttia verrattuna rakentamisajankohtaan. Arvioinnissa käytetään E-lukulaskelmia, jotka toimitetaan hakemuksen liitteenä.
Jos rakennuksessa ei ole aikaisemmin tehty muita energiatehokkuutta parantavia korjaustoimenpiteitä, voi olla, ettei avustamisen ehto täyty. Tällöin aurinkopaneeleiden asennuksen ohessa tulisi tehdä myös muita toimenpiteitä.
Energia-avustuksen piiriin lukeutuu yli 20 erilaista energiatehokkuutta parantavaa korjaustoimenpidettä, joita voidaan avustaa. Kuhunkin avustusluokkaan on määritelty prosenttimäärät, minkä verran toimenpiteiden kustannuksista otetaan huomioon avustuksen laskennassa. Itse avustuksen määrä on puolet huomioitavista kustannuksista.
Avustuksen suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista riippuu siitä, asennetaanko järjestelmä ilman kattoremonttia vai kattoremontin yhteydessä.
Jos asuinrakennukseen esimerkiksi asennetaan aurinkoenergiajärjestelmä ilman kattoremonttia, se kuuluu avustusluokkaan ”lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot, tarvittavine kaapeli- ja putkivetoineen”. Tällöin avustuksen määrä on noin 25 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.