Endomines on tehnyt merkittävän mineralisoituneen vyöhykkeen löydöksen Kuittilan alueelta Karjalan kultalinjalla. Löydös koskee kairareikää, mikä lävisti 18 metrin pitoisuudella 5,0 grammaa tonnia kohden kultaa, 173,6 grammaa tonnia kohden hopeaa, 1,2 prosenttia lyijyä ja 0,8 prosenttia sinkkiä, 0,1 prosenttia kuparia ja 0,02 prosenttia molybdeeniä.
Endomines harjoittaa kaivostoimintaa Pampalon kaivoksella Ilomantsissa ja malminetsintätoimintaa Karjalan kultalinjalla Itä-Suomessa. Endomines omistaa myös oikeudet useisiin kultaesiintymiin Idahossa ja Montanassa Yhdysvalloissa, missä Endominesin tavoitteena on jatkaa kehitystyötä kumppanuussopimusten kautta.
Endominesin osake on noin 8,5 prosentin nousussa Helsingin pörssissä maanantaina noin kello 17.52.
“Malminetsintätiimimme osui napakymppiin. Emme ole aikaisemmin nähneet vastaavanlaista mineralisaatiota meille strategisesti tärkeällä Karjalan kultalinjalla. Hyvin korkean kultapitoisuuden lisäksi tutkimusalueella on erittäin korkea hopeapitoisuus, merkittävät pitoisuudet lyijyä, sinkkiä, molybdeeniä ja jopa lupaavan pitoisuus kuparia”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Kari Vyhtinen.
Vyhtisen mukaan mineralisaatio sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa mikä helpottaa jatkotutkimuksia ja siten nopeuttaa mahdollista tuotannon aloitusta alueella.
”Tämä edelleen vahvistaa käsitystämme Karjalan kultalinjan valtavasta malminetsintäpotentiaalista. Kuittilan noin 23 000 unssin historiallinen varanto luo hyvän pohjan malminetsintätyölle. Kyseistä aluetta ei ole kunnolla tutkittu yli 20 vuoteen. Nyt jatkamme työtä määrittääksemme mitä oikein olemme löytäneet, ja mitä muuta mielenkiintoista alueella mahdollisesti on”, Vyhtinen toteaa.
Endomines työskentelee parhaillaan tämän monimetallimineralisaation ulottuvuuksien määrittelemiseksi. Lävistyksen mahdollinen jatkuvuus alaspäin venymän suunnassa, tarjoaa merkittävää malminetsintäpotentiaalia, jota tutkitaan lähiviikkojen aikana.
Endomines on päättänyt laajentaa suunniteltua 2000 metrin Kuittilan alueen kairausohjelmaa määrittääkseen mineralisaatiota tarkemmin.
Kuittilan kultaesiintymän löysi GTK vuonna 1984. Mitään merkittäviä hopea-sinkki-lyijy-kuparituloksia ei ole raportoitu mistään historiallisista kairausrei’istä.
Korkein historiallinen kultalävistys Kuittilan esiintymästä on kairareiässä, jossa on 1,0 metri pitoisuudella 19,4 grammaa tonnia kohden kultaa. Kuittilan historiallinen mineraalivaranto on 275 000 tonnia pitoisuudella 2,6 grammaa tonnia kohden kultaa, yhteensä 23 000 unssia. Kuittila sijaitsee 25 kilometriä etelään Pampalosta.
Karjalan kultalinja on 40 kilometrin mittainen kultaprospektiivinen osa Ilomantsin vihreäkivivyöhykettä, joka sijaitsee itäisessä Suomessa, noin 500 kilometriä koilliseen Helsingistä. Alueella on useita kultaesiintymiä, joista tunnetuin on Pampalo.
Kaivos on tuottanut 190 0000 unssia kultaa 3,6 grammaa tonnia kohden keskimääräisellä pitoisuudella. Endomines kontrolloi 100 prosenttisesti malminetsintäoikeuksia Karjalan kultavyöhykkeen alueella ja ne kattavat yli 100 neliökilometrin alueen.
Yhtiö kertoi heinäkuun alussa, että Pampalon kullantuotanto tammi-kesäkuussa 2023 kasvoi yli 94 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2022. Tuotanto ensimmäisen vuosipuoliskon aikana oli 210 kilogrammaa. Koko vuonna 2022 Endomines tuotti hieman alle 268 kilogrammaa kultaa.
Yhtiön koko vuoden 2023 tuotannon odotetaan kasvavan ohjeistuksen mukaisesti 35–55 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
”Tuotantomme jatkoi vahvalla kasvu-uralla huhti-kesäkuussa ja olemme hyvin tyytyväisiä saavutettuihin kullan tuotantomääriin tammi-kesäkuussa 2023. Vahva tuotanto luo vankan perustan muiden strategisten painopistealueiden toteuttamiseksi menestyksekkäästi,” toteaa Vyhtinen.
Lue myös tämä: Kaivosyhtiö Endominesin toimitusjohtaja: Kairaustulosten kultapitoisuudet hyvin korkeita
