OP kertoo tiedotteessaan, että sen asiakkaiden tämän vuoden kaksi ostetuinta rahastoa ovat olleet korkorahastoja. Vielä vuosi sitten korkorahastot eivät olleet ostetuimpien rahastojen listalla. Korkorahastoihin sijoitetaan huomattavasti enemmän kuin vuosina 2020, 2021 ja 2022.
OP:n henkilöasiakkaiden tämän vuoden tammi-toukokuun kaksi netto-ostetuinta rahastoa olivat lyhyen koron rahastot OP-Korkotuotto ja OP-Euro.
Vielä viime vuoden tammi-toukokuussa kymmenen netto-ostetuimman rahaston joukossa ei ollut yhtäkään korkorahastoa. Samoin korkorahastot eivät yltäneet kymmenen ostetuimmat rahaston joukkoon vuoden 2020 ja 2021 tilastoissa.
OP-Korkotuoton rahasto-osuudenomistajien määrä on kasvanut tänä vuonna 34 prosenttia ja se on tänä vuonna suhteellisesti eniten uusia osuudenomistajia saanut OP:n rahasto.
OP:n sijoitusnäkemyksessä suositaan nyt korkosijoituksia, joiden tuotto voi kohota jopa kuuden prosentin tuntumaan.
”Korot nousivat viime vuonna voimakkaasti, joka tarkoitti korkosijoittajalle huonoa vuotta. Korkosijoitusten arvot laskivat keskimäärin 10 prosenttia vuoden 2022 aikana. Nyt kohonnut korkotaso tarjoaa kuitenkin seuraavia vuosia ajatellen hyvän tuottomahdollisuuden. Korot ovat tehneet paluun suomalaisten sijoitussalkkuihin”, sanoo OP Varainhoidon arvopaperisijoituksista vastaava sijoitusjohtaja Tommi Kokkarinen.
Yrityslainoista jopa seitsemän prosentin tuotto
Kokkarisen mukaan markkinoiden tuotto-odotukset koroille seuraavalle 12 kuukaudelle vaihtelevat vajaasta kolmesta prosentista reiluun kuuteen prosenttiin. Tuotto-odotus riippuu korko-omaisuusluokan riskisyydestä.
”Juokseva tuotto liikkuu nyt lyhyen korkojen markkinassa noin 3,25 prosentin tasolla, kun se oli noin 0 prosentin tasolla vuosi sitten. Pidempien korkojen markkinoilla, jotka koostuvat pääosin valtionlainoista, tuotot liikkuvat noin kolmen prosentin tasolla. Sama luku oli vuosi sitten noin nolla prosenttia. Selvästi riskisempien kehittyvien talouksien lainojen ja heikommin luottoluokiteltujen yrityslainojen odotetaan tuottavan 6–7 prosenttia”, kertoo Kokkarinen.
Laskevien korkojen ympäristössä korkosijoitukset tuottaisivat lähivuosina paremmin kuin juokseva tuotto antaa olettaa.
”Suosimme nyt varainhoidossamme korkosijoituksia. Nykyisessä taloussuhdanteessa, missä taantuman riski on normaalia korkeampi, korot saattavat laskea nopeasti. Tämä nostaisi korkosijoitusten nykyarvoa, ja siten myös alkuperäistä tuotto-odotusta”, sanoo Kokkarinen.
Riskinä korkojen nousu
Korkosijoittajalle riskinä on tällä hetkellä korkojen nousun jatkuminen.
”Nousu voisi jatkua esimerkiksi siinä tapauksessa, että inflaatio ei rahapolitiikan kiristymisestä huolimatta laske, ja keskuspankit olisivat pakotettuja pitämään ohjauskorot korkealla pidempään tai jopa jatkamaan nostoja”, Kokkarinen toteaa.
Tällöin pitää Kokkarisen mukaan kuitenkin huomioida, että nykyinen korkotaso toimii jo selvänä ”tuottopuskurina”, eikä korkosijoitusten arvonlasku todennäköisesti olisi yhtä suuri kuin viime vuonna.
Myös Nordea suosii korkosijoituksia allokaatiosuosituksissaan. Pankin mukaan arvostus suosii yhä riskinottoa joukkolainasalkussa.
Nordea pitää euroalueen yrityslainat sekä kehittyvät korkomarkkinat ylipainossa. Kireät rahoitusolosuhteet pitävät yritysten riskimarginaaleja hieman kohollaan. Valtionlainat sen sijaan ovat korkosuosituksissa alipainossa.
”Joukkolainamarkkinoilla riskin ottamisesta saa kuitenkin selvästi osakemarkkinoita houkuttelevampaa korvausta. Etenkin kehittyvät korkomarkkinat ja euroalueen yrityslainat nousevat tässä tarkastelussa historiaan peilattaessa edukseen. Ylipäätään joukkolainasijoitusten korkotasot ovat huomattavasti houkuttelevampia kuin vuosikymmeneen”, toteaa Nordean päästrategi Antti Saari.
Lue myös tämä: Korkosijoitukset toimivat jälleen sijoitussalkun suojaavana elementtinä
