Oma talous

Kotitalouksien varallisuus tuottaa aiempaa vähemmän – silti tuotto keskimäärin 13 600 euroa

Suomalaisten varallisuuden tuotto laskee ja erityisen paljon se laskee Itä-Suomessa.

Hannu Nummiaro

Suomalaisten varallisuuden tuotto kääntyi laskuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ilmenee LähiTapiola Varainhoidon laskelmista.

LähiTapiola Varainhoidon ekonomistin Hannu Nummiaron laskema varallisuusindeksi kertoo suomalaisten varallisuuden keskimääräisen, kumulatiivisen tuoton laskeneen 13 600 euroon kotitaloutta kohden, kun edellisellä neljänneksellä tuotto oli yli 15 000 euroa.

Syy tuoton laskuun löytyy omaisuuserästä, joka on tyypillisesti suomalaisten arvokkain, eli omistusasunnosta.

Vielä korona-aikana oman asunnon tuotto kipusi lähes käsi kädessä rahoitusvarallisuuden eli talletusten, rahasto-osuuksien ja pörssiosakkeiden kanssa ylöspäin. Rahapolitiikan selvä kiristyminen ja sota Ukrainassa ovat kääntäneet asuntovarallisuuden tuoton selvään laskuun.

Myös rahoitusvarallisuudessa korona-aikainen nousukiito on ohitettu. Rahoitusvarallisuudessa tuoton laskukausi päättyi viime vuoden syksyllä ja on siitä asti kivunnut lähes yhtäjaksoisesti ylöspäin.

varallisuus tuotto

Kolme varallisuuden ajanjaksoa

Nummiaron mukaan kotitalouksien varallisuusindeksi tuo hyvin esiin viime vuosikymmenen kolme varallisuuden aikakautta.

Ensimmäisessä vaiheessa ennen koronaa vietettiin alueellisen eriytymisen aikaa, jota tahditti pääkaupunkiseudun reilusti nousevat ja muualla Suomen lievästi laskevat osakeasuntojen (kerros- ja rivitalot) hinnat.

”Tällä periodilla omakotitalojen hinnat laskivat kautta maan, mutta voimakkaammin syrjäisemmillä seuduilla ja etenkin Itä-Suomessa. Muuttoliike ja aluetalouden erkanevat näkymät jakoivat asunnon omistajat eri laareihin, toisilla kodin arvo nousi luoden varallisuutta ja vaihtoehtoja elämänmuutoksin elinkaaren edetessä, ja toisilla varallisuus laski, ellei ollut riittävästi tasapainottavia rahastoja ja osakkeita”, Nummiaro selittää.

Nummiaron mukaan toisessa vaiheessa korona-aikana ensisäikähdys laski ensin lyhyesti varallisuutta, mutta elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tuella alkoi noin kahden vuoden erittäin suotuisa varallisuusralli.

”Korona johti asumistarpeiden uudelleenarviointiin ja omakotitalojen arvonnousun ryydittämään varallisuuden yhtäaikaiseen nousuun kaikkialla Suomessa. Tästä huolimatta varallisuus jatkoi keskittymistä pääkaupunkiseudulle, joka vaurastui voimakkaammin sekä asuntojen että isompien sijoitussalkkujen ansiosta.”

Kolmannen vaiheen käynnistivät ekonomistin mukaan Ukrainan sota, inflaatio ja rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen.

”Sijoitusten ja asunnon arvot liikkuivat eri rytmissä kuvastaen sijoitusluokkien eroja. Osakkeet hinnoiteltiin nopeasti ja mahdollisesti ylireagoiden uuteen maailmaan, kun kodinostajien asunnonostokyky uudessa korkomaailmassa alkoi valjeta hiukan myöhemmin”, Nummiaro selventää.

Viimeisen reilun puolen vuoden aikana ympyrä on ekonomistin mukaan sulkeutunut ja jälleen rahoitusvarallisuus tasapainottaa heikkoja asuntomarkkinoita.

Itä-Suomessa omakotitalojen hinnat vapaapudotuksessa

Alueellisesti varallisuuden kasvuerot ovat suuret ja etenkin ero pääkaupunkiseutulaisten ja muun Suomen välillä vain kasvaa.

Nummiaron mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä varallisuus tuotti heikoiten Itä-Suomessa, missä etenkin oman asunnon arvonlasku on ollut huomattava. Itä-Suomessa kotitalouksien varallisuus vain pienenee vuosi vuodelta. Rahoitusvarallisuuden tuoton nousu ei kokonaisvarallisuutta pysty paikkaamaan, sillä oman asunnon osuus itäsuomalaisten varallisuudessa on merkittävä.

”Itä-Suomen varallisuustilanne on silmiinpistävän huono. Mitä koronavaihe antoi, sen sota-aika vei.”

Nummiaron ennustaa, että Itä-Suomen suunta on luultavasti jatkossakin köyhempään päin. Varallisuusindeksin asuntokomponentti tulee isoissa käännöksissä hiukan viiveellä näkyviin, koska se on määritetty vuoden liukuvana keskiarvona, jotta systemaattiset kausivaihtelut eivät vaikeuttaisi tulkintaa, hän selittää.

”Itä-Suomen omakotitalojen hinnat ovat vuoden olleet vapaapudotuksessa ja sen myötä on palattu ennen kriisivuosia vallinneelle trendille. Lisäksi rahoitusvarallisuutta on kertynyt Itä-Suomeen keskimääräistä vähemmän, joten hyvätkään sijoitusmarkkinatuotot tuskin pystyvät kompensoimaan kokonaisvarallisuuden tasolla”, ekonomisti toteaa.

Varallisuuden tuottokehitys ei muualla Suomessa ole yhtä heikko kuin Itä-Suomessa, mutta ero pääkaupunkiseutuun verrattuna kasvaa muuallakin.

Kommentoi
Ylös
>