Pankin parantuviin näkymiin luo epäilyksen varjon lähinnä asuntoluottopuolen kehitys korkeiden korkojen aikana.
Finanssikonserni Nordea julkisti toisen vuosineljänneksen tulosraportin. Korkokate nousi viime vuodesta peräti 40 prosenttia 1,83 miljardiin euroon, kun se vuosi sitten oli 1,31 miljardia euroa. Analyytikoiden konsensusodotus oli 1,8 miljardia euroa, joten tuloskehitys ylitti hienokseltaan odotukset.
Pankin liikevoitto kasvoi 26 prosenttia vuoden takaisesta ja oli 1,7 miljardiin euroa. Tuotot yhteensä kasvoivat 22 prosenttia pääasiassa korkokatteen kovan nousun ansiosta. Nettomääräiset korkomarginaalit paranivat.
Nettomääräiset palkkiotuotot vähenivät kuusi prosenttia lähinnä pääomamarkkinoiden vaisun aktiviteetin ja säästämisen tuotteisiin liittyvien palkkiotuottojen supistumisen vuoksi. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 14 prosenttia ja vakuutustoiminnan nettotulos 28 prosenttia. Kulut yhteensä lisääntyivät seitsemän prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon.
Nordean oman pääoman tuotto kasvoi 18,4 prosenttiin vuoden takaisesta 13,6 prosentista. Oman pääoman tuottoa paransivat vahva tuottokasvu, toiminnan tehostuminen ja erittäin hyvin hajautettuun luottosalkkuun perustuvat matalat riskikustannukset.
Kulu/tuotto-suhde parani 46 prosentista 40 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Osakekohtainen tulos kasvoi 32 prosenttia 0,37 euroon.
Proprius Partners Oy:n salkunhoitaja Mika Heikkilä kommentoi Nordean tulosta Twitterissä.
”Tänään on sitten Nordea-kahvien aika. Tämä ’korkosuoja’ salkussa näyttää toimivan varsin hyvin. Erityisen iloinen olen luottotappiovarausten alhaisuudesta, joka kertoo luottokannan laadusta. Ei kasvuraketti, vaan hyvän kassavirran tuoja salkussa”, Heikkilä tviittaa.
Pääomarakenne vahvistui entisestään
Pankin kannattavuus oli vahva ja liiketoimintavolyymit vakaat.
Asuntoluottojen volyymit olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Yritysluottojen volyymit kasvoivat neljä prosenttia. Yritysluotot toimivat alkuvuoden tapaan luottokasvun pääasiallisena veturina.
Henkilöasiakkaiden talletukset kasvoivat yhden prosentin vuoden takaisesta, ja yritysasiakkaiden talletukset pienenivät seitsemän prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi kaksi prosenttia pääosin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden ansiosta.
Nordean luottosalkun laatu pysyi vakaana ja nettomääräisiä luottotappioita oli vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 32 miljoonaa euroa. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta saamiskohtaisten luottotappioiden nettomäärä pysyi matalana ja oli 25 miljoonaa euroa.
Nordealla on edelleen vahva pääomarakenne. Ydinvakavaraisuussuhde parani 15,7 prosentista 16,0 prosenttiin hyvän tuloskehityksen ansiosta. Ydinvakavaraisuussuhde ylitti neljänneksen lopussa viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 4,0 prosenttiyksiköllä.
Jo kymmenes tuloskasvun kvartaali
Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen kertoo, että Nordea on yksi Euroopan vakaimmista ja kannattavimmista pankeista.
”Toimintamme kestää erilaiset olosuhteet: pohjoismainen liiketoimintamallimme on erittäin hyvin hajautettu, taloudelliset riskimme ovat hallinnassa ja taseemme on vahva. Lisäksi Pohjoismaiden pankkimarkkinat ovat erittäin vakaat ja kannattavat”, Vang-Jensen toteaa.
Vang-Jensenin mukaan Nordean tuotot kasvoivat kaikilla liiketoiminta-alueilla kuluja nopeammin ja pankin tavoitteena on pitää kehitys samalla uralla myös jatkossa.
Vuoden 2023 toinen neljännes oli kymmenes peräkkäinen neljännes, jona Nordea pystyi kasvattamaan liikevoittoaan vuositasolla, konsernijohtaja hehkuttaa.
Vang-Jensenin mukaan on kuitenkin selvää, että talouskasvun hidastuminen ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti Nordean liiketoiminnan volyymien kasvuun, pääasiassa asuntoluottopuolella.
”Elinkustannusten kasvu ja kuluttajien heikentynyt luottamus ovat vähentäneet asuntolainojen ja sijoitustuotteiden kysyntää.”
Hidastuneesta talouskasvusta huolimatta Nordean yritysluottojen volyymit jatkavat kasvuaan etenkin Norjassa ja Ruotsissa.
”Tuimme neljänneksen aikana asiakkaitamme edelleen aktiivisesti ja laajensimme sekä henkilö- että yritysasiakkaille suunnattujen talletustuotteiden valikoimaa”, Vang-Jensen kertoo.
Nordea nosti oman pääoman tuoton näkymiään
Konsernijohtajan mukaan pankin riskiasema ja luottojen laatu ovat pysyneet vakaina. Niitä tukee hänen mukaansa ainutlaatuisen hyvin hajautettu pohjoismainen luottosalkku.
”Luottosalkkumme on suuri, ja se jakaantuu tasaisesti eri Pohjoismaihin ja eri toimialoille. Tämä on rakenteellinen etu, jonka ansiosta pystymme välttämään suuret keskittymät. Emme näe salkussamme todellisia paineen merkkejä, mutta seuraamme luonnollisesti erittäin tiiviisti makrotaloudellisen kehityksen vaikutusta asiakkaisiimme.”
Nordea päivitti koko vuoden näkymiään ja odottaa nyt oman pääoman tuoton olevan vuonna 2023 yli 15 prosenttia, kun sen aiemmin odotettiin olevan yli 13 prosenttia. Nordea pystyy vahvan liiketoimintamallinsa ansiosta tuottamaan hyviä tuloksia, vaikka makrotalouden epävarmuus on suurta ja rahoitusmarkkinat ovat epävakaat.
Lisäksi pankki arvioi parhaillaan uudelleen pitkäaikaista taloudellista tavoitettaan vuodelle 2025. Nordea päivittää tavoitteen, kun se julkistaa tulosraportin vuoden viimeiseltä neljännekseltä.
