Keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa. Se mikä sopii euroalueelle, ei välttämättä sovi Suomelle.
Euroopan keskuspankki EKP seurasi Yhdysvaltain keskuspankin FED:in vanavedessä ja nosti ohjauskorkoa torstaina 25 korkopisteellä. EKP vakuutti myös olevansa valmis reagoimaan nopeastikin inflaation kehitykseen.
Syy edelleen jatkuvaan korkojen nostoon on sitkeästi korkealla pysyvä inflaatio.
Keskuspankin mukaan Inflaatio hidastuu edelleen, muttei vieläkään toivotusti. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.
EKP:n mukaan korkopäätöksessä on otettu huomioon, miten inflaation arvioidaan kehittyvän, miten ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on kehittynyt ja miten hyvin rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.
EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan korkopäätöksillään, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.
Kyse keskuspankin uskottavuudesta
Suomessa inflaatio aleni kesäkuussa 4,1 prosenttiin Tilastokeskuksen ennakollisten tietojen mukaan. Taso on jo jonkin verran alle euroalueen keskimääräisen inflaation, joka oli 5,5 prosenttia.
Vaikka kesäkuun inflaatioluku oli odotettu uutinen, on Suomen osalta huolena nyt, että EKP kiristää rahapolitiikkaa liikaa, mikä jarruttaisi taloutta tarpeettoman paljon.
Inflaation odotetaan hidastuvan, vaikkakin tason pysyvän yli keskuspankin tavoitteen loppuvuoden. Koronnoston vaikutukset talouteen näyttävät nyt ristiriitaisilta, mikä asettaa EKP:n vaikeaan paikkaan, arvioi Finnveran ekonomisti Mikko Lumme.
”Muistutuksena, että EKP teki alkujaan virhearvion inflaatioperiodin pitkäaikaisuudesta ja reagoi liian myöhään inflaation kiihtymiseen”, Mikko Lumme sanoo.
Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, eli kireämpi rahapolitiikka ei vielä näy täysimääräisesti talouskasvussa, mutta merkkejä sen vaikuttavuudesta on jo nähtävissä. Myös ruoasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio saattaa vihdoin osoittaa hidastumisen merkkejä.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kertoo, että EKP on perustellut edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Taustalla on keskuspankin halu pitää huolta uskottavuudestaan.
”Euroalueen pohjainflaatio on jo lähtenyt laskuun, ja talouskasvu on hidastunut merkittävästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana eli talouden kokonaiskysyntä on vaisua. On mahdollista, että inflaatio palautuisi jo nykyisellä rahapolitiikan virityksellä tavoitetasolle, mutta EKP haluaa ymmärrettävästi pitää huolta uskottavuudestaan ja kiristää rahapolitiikkaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän”, Kotamäki toteaa.
Korkopolitiikka vaikuttaa Suomessa nopeasti
Tyypillisesti menee reilu vuosi, ennen kuin rahapolitiikan täydet vaikutukset talouteen näkyvät. Tämä johtuu osittain kiinteäkorkoisista sopimuksista.
”Suomessa rahapolitiikka saattaa välittyä nopeammin kuin monessa muussa euromaassa, sillä suomalaisten asuntolainat on tyypillisesti sidottu euriboreihin. Tältä osin inflaatio saattaa hidastua Suomessa nopeammin kuin Euroopassa, mikä voi kasvattaa rahapolitiikan epäsymmetrisyyttä. Toisaalta todennäköisesti aletaan olemaan lähellä korkohuippua eli rahapolitiikan ei enää paljoa odoteta kiristyvän”, Mikko Lumme toteaa.
Korkojen nousu on vaikuttanut myös yritysten luottokysyntään ja investointihalukkuuteen alentuneen kokonaiskysynnän ohella.
Lumpeen mukaan EKP virittää rahapolitiikkansa euroalueen keskimääräisen inflaation mukaan eli suuria talouksia painottaen.
”Ranskan inflaatio on hyvin lähellä euroalueen keskimääräistä, kun taas Saksan ja Italian on jonkin verran yli keskimääräisen. Pahiten rahapolitiikan kiristykset osuvat nyt euroalueen neljänneksi suurimpaan talouteen Espanjaan, jossa inflaatio on painunut jo EKP:n tavoitteen tuntumaan. Toisessa ääripäässä on Slovakia, jonka inflaatio on vielä yli 11 prosenttia. Pienenä taloutena Slovakian kannalta EKP:n rahapolitiikka voi jäädä liian löysäksi.”
Suomen tilannetta on kokonaisuudessaan viimeisen vuoden aikana huojentanut se, että inflaation nousu Suomessa on ollut euromaista hitaimpia.
