Markkinakommentit

Carunan hintojen eriytyminen jatkuu

Sähköverkkoyhtiö Carunan hintojen eriytyminen yhtiön kahden eri verkkoalueen välillä jatkuu. Eriytyminen on voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin.

Tausta lyhyesti: Kyse on alueellisesta monopolitoimialasta, jonka sääntely ja omistusrakenteet ovat muuttuneet Suomessa huomattavasti vuodesta 2013 lähtien. Tuolloin valtion pääomistama Fortum myi sähköverkkonsa pääosin ulkomaisille pääomasijoittajille (nyk. Caruna). Samalla kansalaisille annettiin ymmärtää niin kokoomusjohtoisen hallituksen kuin Fortumin johdon suulla, että mikään ei muutu.

Todellisuudessa sähkösiirtohintojen nousuvauhti on moninkertaistunut, kuten kirjoitimme 18.2.2022. Caruna on alan isoin toimija ja kuuluu Caruna Oy:n osalta alan kovimpiin hinnannostajiin.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että Caruna-konsernin eri osien välillä hintaerot ovat paisuneet hyvin paljon, vaikka molemmilla yhtiön verkkoalueilla on hyvin heterogeenisiä alueita väestötiheyden ja sähkönsiirron todellisten kustannusten osalta. Halvempaan eli Caruna Espoo Oy:n alueeseen kuuluvat Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Joensuun keskusta.

Energiaviraston tilaston mukainen sähkönsiirtohinta arvonlisäveroineen ja sähköveroineen 25 A:n pääsulakkeen sähkölämmitteisessä pientalossa 2/2013-8/2023. Tuoreimmat havainnot perustuvat Carunan ilmoittamiin hintoihin 1.8.2023 alkaen.

Hintaero leveämpi kuin koskaan aiemmin

Hintaero Carunan alueyhtiöiden välillä on leveämpi kuin koskaan aikaisemmin. Joulukuun 2022 jutussa laskimme, että edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa esimerkiksi tiheämmin asutussa Järvenpäässä pientaloasukas maksoi vuoden 2023 alussa sähkönsiirrosta veroineen (alv ja sähkövero) 1 622 euroa vuodessa, kun Espoossa hinta on 1 092 euroa.

Elokuusta 2023 lukien järvenpääläinen maksaa Energiaviraston tilaston ja Carunan hintailmoitusten perusteella 1 677 euroa eli 53,6 prosenttia enemmän kuin espoolainen. Mainittu prosentti oli alkuvuonna 48,5 ja viime vuonna 46,5.

Kalliimpaan eli Caruna Oy:n alueeseen kuuluu kymmeniä kuntia ja kaupunkeja pääosin Etelä-, Länsi- ja osin Pohjois-Suomesta.

Asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, jos esimerkiksi verrataan Espoon ja Kirkkonummen kokonaisuutta Keski-Uusimaahan. Kallista niin sähköverkon ylläpidon kuin investointien osalta ovat tyypillisesti syrjäseudut, vuoristot ja saaristot.

Suomessa vuoria ei ole mutta syrjäseutuja ja saaristoa on, jälkimmäistä muun muassa Espoon ja Kirkkonummen alueella mutta ei Keski-Uudellamaalla. Jos katsotaan puhtaasti väestötiheyden osalta mainittuja Espoota ja Kirkkonummea (Caruna Espoo) sekä Keski-Uudenmaan Hyvinkäätä, Järvenpäätä ja Tuusulaa (Caruna Oy), asukastiheydet ovat:

  • Espoo 305 300 as. / 528 km2 = 578 asukasta / km2 (979 asukasta jos pelkkä maa-ala)
  • Kirkkonummi 40 700 as. / 1017 km2 = 40 (110)
  • Hyvinkää 46 800 as. / 337 km2 = 139 (145)
  • Järvenpää 45 600 as. / 40 km2 = 1 140 (1 220)
  • Tuusula 40 400 as. / 225 km2 =180 (184)

Pinta-alat ovat kokonaisaloja järvi- ja merialueet mukaan lukien, suluissa väestötiheys maa-aluetta kohden. Lukujen lähde: Tilastokeskus, Maanmittauslaitos

Kysyimme Carunan johdolta, voiko alueittaisia ylläpito- ja investointikustannuksia avata. Tätä samaa minulta kysyi kuluneena talvena tuusulalainen kunnanvaltuutettu.

Caruna ei avannut alueellisia ylläpito- ja investointikustannuksia esimerkiksi Espoon ja Kirkkonummen ja Keski-Uudenmaan välillä. Talousjohtaja Noora Neilimo-Kontio totesi:

Yksittäisten kuntien tai kaupunkien vuosittaiset investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat suuresti mutta yli ajan verkkoa uusitaan ja vahvistetaan kaikkialla. Viime aikoina pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnissa investointitarpeet ovat liittyneet vahvasti kaukolämmön ja liikenteen sähköistämisen mukanaan tuomiin verkon kapasiteetin vahvistamisen tarpeisiin. Samalla ikääntynyttä verkkoa uusitaan ja osin edelleen verkon säävarmuutta parannetaan.

Maksimikorotuksilla mennään

Caruna Oy nosti edellisen kerran hintoja 1.1.2023 lukien, silloin 3,9 prosentilla. Caruna Espoon korotus oli tuolloin 2,9 prosenttia. Verottomissa hinnoissa korotukset ovat hieman isompia.

Nyt elokuun alussa Caruna Oy tekee vuoden sisään toisen saman suuruisen 3,9 prosentin hinnankorotuksen. Lakisääteinen katto on ollut vuodesta 2022 lähtien kahdeksan prosenttia vuodessa, eli suunnilleen lain sallimilla kattokorotuksilla mennään nyt.

Mikään ei viittaa siihen, etteivätkö nämä kahdeksan prosentin korotukset jatkuisi tulevaisuudessa Caruna Oy:n alueella.

Caruna perustelee tuoreita hinnankorotuksiaan verkon rakentamisen ja rakennusmateriaalien kustannusten sekä korkotason nousulla. Edelleen yhtiö toteaa tiedotteessaan 20.6.2023:

Kustannusnousu vaikuttaa Espoo-yhtiömme tilanteeseen vastaavasti, mutta valvontamallin mukainen ylijäämä on odotettua suurempi ja siksi hinnat pysyvät ennallaan.

Kysyttäessä johdolta tarkemmin ali- ja ylijäämistä Neilimo-Kontio toteaa:

Edellisen valvontajakson lopussa vuonna 2019 molemmat yhtiöt olivat alijäämäisiä. Tämän hetken arvion mukaan Caruna Oy on edelleen alijäämäinen vuoden 2023 lopussa eli nykyisen valvontajakson lopussa. Caruna Espoo Oy:n osalta alijäämä on sen sijaan tasattu ja yhtiö päätyy arvion mukaan ylijäämäiseksi 2023 loppuun mennessä. Tästä johtuen Espoon hinnat pysyvät ennallaan ja ylijäämä tasataan seuraavan valvontajakson aikana.

Toisin sanoen Caruna Oy:n hinnankorotukset luultavimmin jatkuvat kahdeksassa prosentissa per vuosi ja Caruna Espoon hinnat säilyvät ennallaan. Yhtiökohtainen alijäämä tarkoittaa alan sääntelyssä käytännössä katsoen sitä, että yhtiö voi tehdä maksimin mukaisia hinnankorotuksia.

Koronnousu paisuttaa alan hinnankorotusvaraa

Sähkönsiirtoalan toimintaa ja voitontekoa on säännelty eduskunnan toimesta ja Energiaviraston valvomana, koska kyse on niin sanotusta luonnollisesta monopolista ja välttämättömyyshyödykkeestä.

Yksi voitontekoon voimakkaasti vaikuttava muuttuja on yleinen korkotaso.

Kirjoitimme maaliskuussa:

Yhteensä jakeluverkkoyhtiöiden käyvän arvon mukainen, regulaatiossa käytettävä sijoitettu pääoma (oma pääoma + korollinen vieras pääoma) oli vuoden 2021 lopussa 11,75 miljardia euroa, jossa Caruna Oy on suurin 2,57 miljardilla.

Koronnousun merkityksestä kertoo se, että 3,1 prosenttiyksikön nousu valtionlainan korossa reilun vuoden aikana tarkoittaa jakeluverkkoyhtiöille jopa noin 360 miljoonan euron hinnankorotusvaraa vuodesta 2022 vuoteen 2024, ellei muita tekijöitä huomioida.

Tämä laskelma pätee yhä, sillä Suomen 10-vuotisen valtionlainan jälkimarkkinakorko on ollut viime kuukaudet juuri 3-3,1 prosentin tasolla, kun se pari vuotta sitten oli nollassa.

Carunan uusi voimalinja Vaalassa lähellä Fortumin Nuojuan 81 megawatin vesivoimalaitosta Oulujoen vesistöalueella. Caruna operoi entisiä Fortumin verkkoja. Kuva: Henri Elo

Kokoomus on hiljaa

Kysyimme kevään eduskuntavaalien alla puolueiden kantaa sähkönsiirtoon, joka on laajalle kuluttajamassalle ja yrityksille tärkeä välttämättömyyshyödyke, ja jonka pelikenttää muovaavat sekä isot kansainvälisten sijoittajien omistamat verkkoyhtiöt, kuten Caruna ja Elenia, että kotimaiset pitkälti kunnalliset verkkoyhtiöt.

Kaikki muut nykyiset hallituspuolueet vastasivat kyselyymme paitsi kokoomus. Vastaukset on luettavissa jutussamme täällä.

Kuten olen aiemmin todennut, on hyvä että Caruna on pohtinut yhtiörakennettaan. Neilimo-Kontio toteaa nyt:

On hyvä muistaa, että asiakastoiveiden lisäksi mahdollisten verkkoalue-/hinnoittelualuemuutosten pohdinnassa on huomioitava lainsäädännön vaateet ja rajoitteet sekä Energiaviraston arviointi hyväksyttävistä perusteista hinnoittelualueiden yhtenäisyydelle / erillisyydelle. Ei ole itsestään selvää, että vaikka esim. Keski-Uusimaan taajama-alueet liitettäisiin Caruna Espoo Oy:hyn niin ne voisi suoralta kädeltä yhtenäishinnoitella nykyisen Espoon alueen kanssa.

Olennaisinta tässä ei ole mielestäni se, että vain Keski-Uudenmaan hintoja pitäisi saada alas. Olennaista on nähdä iso kuva eli se, että kun espoolainen yhtiö lähtee korottamaan hintoja, se tekisi sen tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti ja vastuullisesti eikä vain suojellen kotipesää hinnankorotuksilta yhtiörakenteen varjolla. Siltä tilanne on jo vuosikaudet näyttänyt, kuten graafi edellä yksiselitteisesti osoittaa.

Ratkaisukeskeisesti katsottuna hintaerojen kahden tai useamman alueen välillä ei tulisi olla yhtä jyrkkiä kuin nyt. Lisäksi aluejakoa olisi syytä viilata järkevämmäksi kuin miten se on historian saatossa osin sattumanvaraisesti, yrityskauppojen seurauksena, muodostunut.

Tämä tukisi myös Carunan operatiivista liiketoimintaa kosolti paremmin kuin nykytila, joka on jatkuvasti kritiikille altis isoine hintaeroineen samankaltaisten alueiden välillä.

Nykytila hidastaa vihreää siirtymää

Myös Energiavirastolla on asiassa varmasti tekemistä ja valtiollisena toimijana myös peiliin katsomista – varsinkin, jos se muodostaisi pullonkaulan mahdollisessa rakenteen muuttamisessa kuluttajalle ja sähkönkäyttäjälle yhdenvertaisempaan suuntaan. Samoin Carunan hallituksen työpöydällä tämänkaltaisten asioiden tulisi olla mielestäni hyvin korkealla prioriteetilla.

Nykytila hidastaa hinnoittelun osalta vihreää siirtymää verrattuna järkevämpään hintojen jakautumiseen Caruna-konsernin sisällä. Nyt esimerkiksi 35 ampeerin sulakekokoon siirryttäessä perusmaksu kuukaudessa (yösiirto ja kausisiirto) pamahtaa Caruna Oy:n alueella 5-kertaiseksi Caruna Espooseen verrattuna.

Olisi naiivia ajatella, ettei kotitalous, pienyritys tai taloyhtiö miettisi sähkönsiirtohintoja esimerkiksi liikenteen energiaratkaisuja suunnitellessaan.

Carunan omistavat tällä hetkellä yhdysvaltalaiset pääomasijoittajat KKR (40 %), Ontario Teachers’ (40 %), ruotsalainen eläkeyhtiö AMF (12,5 %) ja suomalainen työeläkeyhtiö Elo (7,5 %).

Sanomalehti Keski-Uusimaa kirjoitti Carunan hinnankorotuksista, mahdollisista rakennemuutoksista ja alueiden välisistä hintaeroista 19.7. ja 22.7. (maksumuuri)

5 kommenttia
  • Tapio Järveläinen sanoo:

    Kustannuksiin ja sidottuun pääomaan perustuva hintojen korotusautomaatti on johtanut ainakin Carunan kohdalla tarpeettomiin uusintainvestointeihin jotta hinnankorotukset voitaisiin perustella. Alkujaan myrskytuhojen aiheuttamaan sähkön toimitusvarmiuden parantamiseen tähdännyt laki on johtanut aivan järjettömiin rahan hakkaamisiin verkkoon jotta vain voidaan perustella rahan ulosotto maasta. Ymmärrän hyvin metsäisten linjojen parantamiset mutten paikkoja joissa myrskyriskiä ei ole. Lisäksi kokonaisia hyvin toimivia isoja taajamien sähköverkkoja on uusittu kokonaan, miksi?

  • Henri Elo sanoo:

    Kiitos Tapio, hyviä näkökulmia.

    Juuri näin on ollut. Laki sallii tietyn tuoton pääomalle. Mitä enemmän investoidaan, sitä isommaksi yhtiön pääoma nousee ja sitä enemmän se saa tehdä euromääräistä tuottoa – eli nostaa hintoja. Tällä hetkellä yleinen koronnousu nostaa osaltaan sallittua tuottoa (eli hinnankorotusvaraa) regulaatiossa.

    Minusta median on tärkeä käsitellä teemaa aktiivisesti, koska kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä talousteemasta ja kriittisestä toimialasta monopoli-, infra- ja välttämättömyysluonteesta vuoksi – yhdistettynä vuosia jatkuneisiin isoihin hinnankorotuksiin, jotka perusinfrassa ovat monelta osin ongelmallisia.

    Onneksi lainsäädäntöä on edes hieman kiristetty siitä, mihin Kataisen hallitus verkon myynteineen sen aikanaan sääti. Käsittelimme viime hallituksen tärkeitä mutta nykyoloissa riittämättömiä viilauksia jutussamme 18.2.2022:

    https://www.salkunrakentaja.fi/2022/02/energiavirasto-herasi-sahkonsiirto-valvonta/

  • Energiatajua sanoo:

    Ei mielestäni ole ihmeellistä, että korkeamman kustannuksen alueella lopputuotekin on kalliimpaa. Enemmän ihmetyttää, että asiaa ihmetellään sijoitussivustolla.

    Sähkönsiirron sallittu tuotto on asia erikseen, jos sallittua maksimituottoa leikataan niin se koskisi kaikkia Suomen sähkönsiirtoyhtiöitä. Mutta kun maakunnissa sähköverkon rakennus on kaupunkeja kalliimpaa, niin miksi kustannuksia pitäisi siirtää sinne? Caruna ei ymmärrettävästi halunnut kertoa alueellisia investointi- ja käyttökustannuksia, mutta julkisista lähteistä voisi löytyä verkkojenpituudet sekä kiinteistöjen määrät. Taajama-alueella johtometrin kustannuksia on jakamassa enemmän asiakkaita.

  • TIMO VAALIMAAA sanoo:

    Eikös Lintilä luvannut puuttua sähkön korkeisiin sähkön siirtohintoihin ja niiden suuriin korotuksiin. Ei ole kuulunut mitään. Heittiköhän julkisuuteen sammakko lausunnon. Häneen liittyen on selvityksessä toinenkin asia josta ei mtöskään ole kuulunut mitään vaikka Krp ja eduskunnan tietosuoja porukan piti se selvittää. Missä mennään vastaa Lintilä.

  • Henri Elo sanoo:

    Kiitos kommenteista.

    Timo Vaalimaalle: Kuten aiemmassa kommentissa kirjoitin, edellisen hallituksen aikana eli Lintilän elinkeinoministerikaudella sähkönsiirtosäännöksiä on onneksi edes hieman kiristetty / suitsittu sähkönkäyttäjän kannalta kohtuullisemmiksi.

    ”Onneksi lainsäädäntöä on edes hieman kiristetty siitä, mihin Kataisen hallitus verkon myynteineen sen aikanaan sääti. Käsittelimme viime hallituksen tärkeitä mutta nykyoloissa riittämättömiä viilauksia jutussamme 18.2.2022:

    https://www.salkunrakentaja.fi/2022/02/energiavirasto-herasi-sahkonsiirto-valvonta/

  • Ylös
    >