Indikaattorit

Ekonomisti synkkänä: ”Teollisuuden suhdannetilanne on kuin hitaasti vuotava laiva”

Suomen teollisuuden veto hiipuu, eikä helpotusta ole näköpiirissä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Tilastokeskus julkisti torstaina kaksi tärkeää teollisuuden makrotunnuslukua: teollisuustuotannon ja uudet tilaukset. Teollisuuden suhdannetilanne on ollut jo pitempään mollivoittoinen ja sama trendi näyttää jatkuvan.

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli kesäkuussa 7,7 prosenttia pienempi verrattuna vuodentakaiseen. Kausitasoitettu tuotanto väheni 3,0 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta tuotanto supistui kesäkuussa kaikilla päätoimialoilla verrattuna edelliseen kuukauteen. 

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli puolestaan 2023 kesäkuussa 12,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset vähenivät 6,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Uudet tilaukset vähenivät kaikilla teollisuuden päätoimialoilla niin kesäkuussa kuin koko alkuvuoden aikana. Voimakkainta lasku oli kemian- ja paperiteollisuudessa. Myös metalliteollisuudessa tilausten arvo laski, mutta vähemmän dramaattisesti.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan teollisuuden suhdanteen heikkenemiselle ei ole helpotusta näköpiirissä, sillä kiristyvä rahapolitiikka ja euroalueen heikentynyt suhdannetilanne kurittavat jatkossakin investointeja ja kulutusta, mikä heijastuu epäsuorasti myös Suomeen.

”Teollisuuden suhdannetilanne on kuin hitaasti vuotava laiva, jota ei saada korjattua. Toistaiseksi tuotanto on tehtailla pyörinyt kohtalaisesti aiemmin saatujen tilausten varassa, mutta tilauskannat tyhjenevät tasaisesti. Valitettavasti teollisuuden suhdanteen heikkenemiselle ei näy vielä loppua, sillä syksyllä on edessä useita vastatuulitekijöitä”, Appelqvist toteraa.

”Teollisuustuotanto on toistaiseksi sinnitellyt olosuhteisiin nähden hyvin uusien tilausten pitkään jatkuneesta heikkoudesta huolimatta. Jatkossa veto alkaa kuitenkin hiipua, kun kiristyvä rahapolitiikka ja euroalueen yleinen heikko suhdannetilanne kurittavat investointeja ja kulutusta, mikä heijastuu epäsuorasti myös Suomeen”, sanoo Appelqvist.

Suomen teollisuuden rakenne painottuu investointihyödykkeisiin ja välituotteisiin, eivätkä suhdannekäänteet välity Suomeen erityisen ripeästi. Kuitenkin euroalueen suhdannetilanne on heikentynyt teollisuudessa jo pitkään ja se alkaa enenevässä määrin vaikuttaa myös kotimaisen teollisuuden vientikysyntään, ekonomisti ennustaa.

Kommentoi
Ylös
>