Tekikö EKP pahan virheen? Koronnostoille saattoi tulla piste

Viime viikon kokouksessaan Euroopan keskuspankki EKP päätti nostaa odotetusti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 2. elokuuta lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.

EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan korkopäätöksillään, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.

Keskuspankin mukaan riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. Inflaatiokehitystä EKP pyrkii ennakoimaan taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi seurataan ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkaillaan, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

Onko EKP tehnyt vääriä johtopäätöksiä?

Italialaisen suurpankki UniCreditin neuvonantaja ja taloustieteilijä, tanskalainen Erik Nielsen pitää keskuspankin korkojen nostoja pahana virheenä. Aiheesta kertoo Suomessa Uusi Suomi.

Nielsenin mukaan Euroopan inflaation syyt ovat toisenlaiset kuin Yhdysvalloissa.

”Euroopassa inflaatio johtui lähes yksinomaan tarjontahäiriöstä ja pandemian jälkeisistä suhteellisten hintojen muutoksista teollisuuden ja palvelujen välillä. Se nakersi voimakkaasti reaalituloja, ja kotimainen kysyntä pysyi suurin piirtein ennallaan vain siksi, että kotitaloudet käyttivät ylimääräisiä säästöjään, jotka ovat nyt käytännössä loppuneet. Sitä vastoin Yhdysvalloissa inflaatiota vauhdittivat suunnilleen yhtä paljon (paljon lievempi) hyödykkeiden hintashokki, toimitusketjun rajoitteet ja kysyntä, jota vauhditti valtava finanssipoliittinen elvytys. elvytyksestä”, Nielsen toteaa.

Kun otetaan huomioon nämä perustavanlaatuiset erot inflaation taustatekijöissä, ei Nielsen ole koskaan ymmärtänyt, miksi EKP:n ja Fedin poliittiset reaktiot olivat niin samankaltaisia.

”Johtopäätökseni siitä, että EKP on nostanut korkoja liikaa, perustuu siihen, että keskuspankki ei voi tehdä mitään tarjontashokin aiheuttaman inflaation torjumiseksi”, Nielsen perustelee.

Virhearvio, jonka hinta on kova

Nielsen katsoo Euroopan keskuspankin EKP:n sortuneen vakavaan virhearvioon, jonka seurauksista koko euroalue kärsii.

”EKP:n viime vuoden aikana noudattaman moukarimaisen lähestymistavan vahingot alkavat nyt kuitenkin näkyä – ja tilanne vain pahenee, kun viimeisten 12 kuukauden aikana toteutetun valtavan kiristyksen viivästyneet vaikutukset alkavat vaikuttaa reaalitalouteen”, hän varoittaa.

Maanantaina euroalueen heinäkuun yhdistetty PMI-indeksi laski 48,9 pisteeseen aiemmasta 49,9 pisteestä, kun sekä palvelu- että teollisuustoiminta hidastui edelleen. Tiistaina EKP:n viimeisimmässä pankkien luotonantotutkimuksessa raportoitiin yrityslainojen kysynnän ennätyksellisen suuresta laskusta.

”Vaikka on liian aikaista tehdä varmoja johtopäätöksiä, tämä ei lupaa hyvää kolmannelle neljännekselle!”, Nielsen manaa.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pitää kuitenkin mahdollisena, ettei EKP enää jatka koronnostoja.

”EKP nosti odotetusti talletuskorkoaan 25 korkopisteellä 3,75 prosenttiin. Valmiutta lisänostoihinkin on tarvittaessa mutta uusi sanamuoto tulevasta jättää auki myös mahdollisuuden siitä, että koronnostot olivat nyt tässä. Korkohuippu on vähintään lähellä”, hän toteaa X:ssä (entinen Twitter).

Pohjainflaatio on keskuspankin huomion keskipisteessä

”Inflaatio hidastuu edelleen, muttei vieläkään toivotusti”, totesivat keskuspankin lehdistötilaisuudessa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos.  

Keskuspankki pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen, Lagarde ja Guindos toteavat.

Keskuspankin korkopäätöksessä on otettu huomioon, miten inflaation arvioidaan kehittyvän, miten ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on kehittynyt ja miten hyvin rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

Keskuspankin erityisenä huolena näyttää olevan edelleen pohjainflaatio, joka mittaa hintojen muutosnopeutta ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja.

”Inflaatio vaikuttaa edelleen pysyvän tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa, vaikka sen odotetaan hidastuvan vielä lähikuukausina. Taloudesta saadaan vaihtelevia tietoja, mutta ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on ollut varsin nopea. Aiempien koronnostojemme vaikutus näkyy kuitenkin jo selvästi rahoitusolojen kehityksessä, ja kysynnän vaimetessa inflaatiovauhti voi vähitellen palautua tavoitteen mukaiseksi”, Lagarde ja Guindos arvioivat.

EKP ei sulje pois uusia korkojen nostoja

Pääjohtajan ja varapääjohtajan mukaan EKP varmistaa korkopäätöksillään, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.

Riippuu siis taloustilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan.

”Pyrimme ennakoimaan inflaatiokehitystä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, seuraamme ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkailemme, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.”

EKP ei maksa vähimmäisvarannoille toistaiseksi korkoa. Lagarden ja Guindosin mukaan rahapolitiikalla pystytään siten edelleen vaikuttamaan tehokkaasti rahamarkkinakorkoihin, mutta korkoja voidaan nostaa ilman, että varantotalletuksille jouduttaisiin maksamaan tavallista enemmän korkoa.