Japanin vahva BKT:n kasvu johtui erityisesti tuonnin laskusta.
Japanin talouskasvu on yllättänyt positiivisesti viime aikoina. Tiistaina julkaistun alustavan tilaston mukaan nousevan auringon maan bruttokansantuote kasvoi 6,0 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen. Ekonomistien konsensusennuste oli 3,1 prosenttia. Bruttokansantuote kasvoi 1,5 prosenttia vuosineljänneksen aikana. Ennuste oli 0,8 prosenttia.
Bruttokansantuote kasvu oli vahvinta vuoden 2020 neljännen kvartaalin jälkeen. Ensimmäisen vuosineljänneksen BKT:n kasvulukema korjattiin ylöspäin, 2,7 prosentista 3,7 prosenttiin.
Odotettua vahvemman bruttokansantuotteen kasvua selitti erityisesti madaltunut tuonti. Tuonti laski 4,3 prosenttia heikentyneen jenin ja pehmeän kotimarkkinan kysynnän vuoksi. Se oli kolmas miinusmerkkinen kvartaali peräkkäin. Näin ollen Japanin toisen vuosineljänneksen talouskehitys ei ollut niin vahvaa kuin se näytti BKT-luvun perusteella.
Japanin vienti kasvoi 3,2 prosenttia muun muassa autokaupan ja turismin ansiosta. Nettoviennin positiivinen vaikutus toisen vuosineljänneksen bruttokansantuotteen kasvuun oli 1,8 prosenttiyksikköä. Muun muassa japanilaiset autoalan yhtiöt hyötyivät jenin heikentymisestä ja se tuki niiden tuloskehitystä. Toisaalta autojen myynti Kiinaan laski heikentyneen kuluttajakysynnän ja Kiinan sähköautoalan toimijoiden lisääntyneen tarjonnan vuoksi.
Japanin kotimainen kysyntä oli pehmeätä huhti-kesäkuussa. Sen vaikutus oli -0,3 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteen kasvuun. Yli puolet Japanin bruttokansantuotteesta muodostuu yksityisestä kulutuksesta. Se laski 0,5 prosenttia vuodessa toisen vuosineljänneksen aikana.
Vaisu kysyntä johtui inflaatiosta. Muun muassa ruoan ja kodintarvikkeiden hinnat kallistuivat. Japanilaisten palkkakehitys oli kuitenkin vahvaa huhti-kesäkuussa. Reaalipalkat nousivat ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen. Se enteilee hyvää yksityisen kulutuksen kehityksen kannalta. Yritysten investointihalukkuus säilyi rohkaisevalla tasolla.
Japani on hyötynyt inflaatiosta
Japani on ollut yksi harvoja talouksia, joka on hyötynyt inflaation kiihtymisestä. Pitkän deflaatiojakson jälkeen inflaatio on lisännyt maan taloudellista aktiviteettia. Inflaatio ei ole myöskään kiihtynyt yhtä paljon kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja euroalueella, vaan on ollut talouskasvun näkökulmasta hyvällä tasolla.
Japanin inflaatio oli kesäkuussa 3,3 prosenttia vuodessa. Taloussuhdanteen korkein luku tähän saakka nähtiin alkuvuonna. Japanin inflaatio oli tammikuussa 4,3 prosenttia vuodessa.
Japanin keskuspankin ei ole tarvinnut nostaa ohjauskorkoa, vaikka inflaatio on kohonnut. Se on pitänyt ohjauskoron totutusti -0,1 prosentissa. Syy siihen on selvä, keskuspankki ei halua vaarantaa korkoja nostamalla mahdollisuutta päästä irti pitkään jatkuneesta deflaatiokierteestä.
Japanin elvyttävä rahapolitiikka suhteessa muiden keskeisten valuutta-alueiden keskuspankkien kiristyvään rahapolitiikkaan on johtanut jenin heikentymiseen. Jenin heikentyminen on tukenut maan vientiyhtiöiden liiketoimintaa, mutta tuontitavarat ovat kallistuneet.
Japanin osakemarkkina on ollut tänä vuonna yksi sijoittajien suosikeista. Syitä siihen on useita. Japanin keskuspankin rahapolitiikka on elvyttävämpää suhteessa muihin keskeisiin keskuspankkeihin. Lisäksi sijoittajat ovat huomanneet Japanin vahvistuneen talouskasvun sekä osakemarkkinan matalan arvostustason suhteessa muun muassa Yhdysvaltoihin. Lisäksi yhtiöiden hallintotapoihin liittyvät uudistukset ovat olleet positiivisia osakesijoittajien kannalta. Tokion pörssin kehitystä kuvaava TOPIX on kallistunut 22,6 prosenttia tänä vuonna.
Kiinassa julkaistiin heikkoa makrodataa – osakekaupan leimaveron lasku tukisi osakemarkkinaa
Kiinassa julkaistiin tiistaina taloustilastoja muun muassa vähittäiskaupasta ja teollisuudesta. Vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa vain 2,5 prosenttia vuodessa, kun ekonomistien konsensusennuste oli 4,5 prosenttia. Myös teollisuustuotanto jäi ennusteesta. Se oli heinäkuussa 3,7 prosenttia vuodessa.
Kiinan talousnäkymät ovat heikentyneet lupaavan alkuvuoden jälkeen. Kiina vajosi heinäkuussa deflaatioon, jos kuluttajahintojen kehitystä tarkastellaan vuositasolla. Kuukausitasolla ne kuitenkin nousivat heinäkuussa 0,2 prosenttia.
Kiinan keskuspankki ilmoitti tiistaina, että se leikkasi vuoden pituisen keskuspankin lainakorkoa 2,65 prosentista 2,50 prosenttiin. Se oli toinen koronlasku viimeisen kolmen kuukauden aikana. Keskuspankki lainaa kyseisellä korolla suurille liikepankeille.
Talousuutistoimisto Bloomberg uutisoi, että Kiinan viranomaiset keskustelevat osakekauppoihin liittyvän leimaveron leikkaamisesta. Leimavero on tällä hetkellä 0,1 prosenttia. Leikkauksen tavoitteena olisi elvyttää Kiinan osakemarkkinaa.
Bloombergin lähteiden mukaan Kiinan valtioneuvosto, mukaan lukien valtiovarainministeriö, keskustelee leimaveron leikkaamiseen liittyvästä luonnosehdotuksesta. Yksityiskohdat aikataulusta ja mahdollisen leikkauksen suuruudesta ovat vielä määrittämättä, eikä takeita ole siitä, että ehdotus hyväksytään ylimmän johdon tasolla.
Mahdollinen leikkaus leimaverossa tukisi Kiinan osakemarkkinoiden kehitystä. Osakemarkkinoiden elpymisellä olisi positiivisia vaikutuksia myös Kiinan reaalitalouteen. Leimaveron lasku olisi iloinen uutinen erityisesti maan osakevälittäjille ja ultranopeaa kauppaa tekeville rahastoille.
Hong Kongin yleisindeksi Hang Seng on laskenut 7,8 prosenttia kuluvana vuonna ja manner-Kiinan seuratuimpiin lukeutuva osakeindeksi, CSI 300, on tuottanut -1,1 prosenttia samalla aikavälillä.
