Maailman toiseksi suurin talous, Kiina, on ajautunut deflaatioon. Keskiviikkona julkaistun tilaston mukaan kuluttajahinnat laskivat heinäkuussa 0,3 prosenttia vuodessa. Ekonomistien konsensusennuste oli -0,4 prosenttia. Eniten yksittäisistä hyödykkeistä kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikutti sianlihan 26 prosentin hinnan lasku, joka johtui heikosta kysynnästä ja ylitarjonnasta.
Kuukausitasolla kuluttajahinnat kuitenkin nousivat. Heinäkuun lukema oli +0,2 prosenttia, kun ennuste oli -0,1 prosenttia. Sitä vastoin Kiinan tuottajahinnat laskivat heinäkuussa ennusteita enemmän, -4,4 prosenttia vuodessa. Se oli kymmenes peräkkäinen miinusmerkkinen lukema viime vuoden lokakuusta alkaen.
Kiinassa on kasvava huoli siitä, että valtio on siirtymässä hitaamman talouskasvun aikaan, joka saattaisi muistuttaa Japanin kehitystä. Deflaatiokierre olisi myrkkyä Kiinalle, jonka tavoite on ollut jo pitkään siirtyä investointien tukemasta talouskasvusta kohti kuluttajavetoista kasvua.
Deflaatio heikentää yleensä kysyntää, koska laskevat hinnat tarkoittavat, että kotitaloudet ja yritykset lykkäävät sen vuoksi hankintoja. Kiinan deflaatio saattaa heikentää hintapaineita muissa maissa, mutta toisaalta vaikuttaa negatiivisesti muiden maiden valmistajien kilpailukykyyn.
Kiinan talouskasvunäkymä on heikentynyt kesän aikana
Kiinan talouskasvu ei ole ollut toivotulla tasolla Covid-19 pandemian jälkeen. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon bruttokansantuotteen kasvu oli kuitenkin lupauksia antava heikosti sujuneen viime vuoden jälkeen. Kiinan bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,5 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 6,3 prosenttia vuodessa.
Kiinan taloustilanne on heikentynyt kesän aikana. Syynä siihen on sekä kotimaisen että ulkomaisen kysynnän hiipuminen. Kiinan teollisuuden aktiviteettia ennakoiva teollisuuden ostopäällikköindeksi oli heinäkuussa 49,3. Se oli neljäs peräkkäinen kuukausi, kun indeksi oli alle 50. Se indikoi aktiviteetin heikentymistä. Palvelualojen aktiviteettia kuvaava ostopäällikköindeksi oli heinäkuun osalta yhä hyvällä tasolla, mutta myös se on laskenut keväästä. Heinäkuun lukema oli 54,1.
Kiinan hallinto on ollut toistaiseksi haluton ryhtymään merkittäviin elvytystoimiin. Heinäkuussa julkaistu 31 kohtaa sisältävä suunnitelma yksityis- ja yrityssektorin taloustilanteen vahvistamisesta oli ekonomistien mukaan varsin rajoitettu.
Taloustieteilijät ovat suhtautuneet varauksella Kiinan suunnittelemiin investointeihin, joihin lukeutuvat muun muassa ostoskeskusten rakentaminen syrjäseuduille ja kaupunkien kehittämishankkeet. Kriittisyys johtuu siitä, että uudet investoinnit eivät ole tehokkain vaihtoehto vahvistaa kotimaista kysyntää taloudessa, jossa velan nopeasta kasvusta on tullut haaste. Kiinan talouskasvu on perustunut viime vuosina yhä enemmän velanottoon. Valtio on rahoittanut suuria infrahankkeita.
Kiinan keskuspankin mukaan deflaatiohuoli on ennenaikainen
Kiinan keskuspankin inflaatiotavoite on kolme prosenttia kuluvana vuonna. Tavoite on korkeampi kuin viime vuoden toteutunut kahden prosentin inflaatio.
Kiinan keskuspankin varapääjohtaja Liu Guoqiang totesi heinäkuussa, ettei Kiinassa ole deflaatioriskiä vuoden toisella puoliskolla. Hän huomautti, että taloudella kestää aikansa palautua normaaliksi pandemian jälkeen. Guoqiang kertoi, että heinäkuussa kuluttajahinnat todennäköisesti laskevat ja sen jälkeen elpyvät.
Hong Kongissa sijaitsevan Yintech Investment Holdingsin pääekonomisti Xia Chun arvioi, että Kiinan deflaatio kestää 6-12 kuukautta. Hän ei kuitenkaan usko, että Kiina olisi Japanin tiellä.
Inflaatio on ollut Japanissa matala jo pari vuosikymmentä. Syynä siihen on ollut heikko talouskasvu. Matalan inflaation vuoksi japanilaisten palkkakehitys on ollut heikkoa. Viimeisen reilun vuoden aikana on ollut toivoa paremmasta, kun inflaatio on kiihtynyt. Se oli heinäkuussa 3,3 prosenttia vuodessa.