Euroopan keskuspankin kiristyvästä rahapolitiikasta huolimatta inflaatio-ongelma pysyy Suomen talouden haasteena.
Suomen inflaatio ponnahti jälleen nousuun useita kuukausia jatkuneen laskutrendin jälkeen, kun kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 6,5 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli 6,3 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,5 prosenttia, mikä johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.
Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja sähkön hinnan nousu. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi puolestaan eniten bensiinin, dieselin ja osakehuoneistojen halpeneminen.
Asumisen hintojen vaikutus inflaatioon on merkittävä.
Handelsbanken Suomen ekonomisti Janne Ronkainen kertoo, että asumisen hintojen vaikutus oli 2,8 prosenttiyksikköä koko 6,5 prosentin inflaatiosta. Ja pelkästään asuntolainojen korkojen vaikutus oli 2,2 prosentti yksikköä.
”Vuosi-inflaatiovauhti kiihtyi myös siksi, että liikenteen hintojen kontribuutio inflaatioon ei ollut niin negatiivinen kuin kesäkuussa”, Ronkainen kertoo.
Ronkaisen mukaan myös kuukausitasolla kuluttajahintojen nousuun vaikutti eniten asumisen hintojen nousu, mikä tuli lähes kokonaan asuntolainojen koroista.
Korkojen nousun hintoja nostava vaikutus on sikäli yllättävää, että yleensä korkojen nousun ajatellaan hillitsevän talouden aktiviteettia ja siten laskevan kysyntäinflaatiota. Nyt näyttää siltä, että korkojen nousun suora kustannuksia lisäävä vaikutus on kysyntävaikutusta voimakkaampi.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 7,4 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 5,3 prosenttia, kun kesäkuussa se oli 5,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 4,2 prosenttia.
