Palkansaajien ja pienyrittäjien ansiossa on huima ero.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio oli puolestaan 3 630 ja keskiarvo 4 050 euroa kuukaudessa vuonna 2022. Miesten mediaaniansio oli 4 090 ja naisten 3 230 euroa.
Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden mediaaniansio oli 2 930 euroa ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden mediaani oli 4 830 euroa.
Parhaiten palkattuun kymmenykseen kuuluvat ansaitsivat vähintään 6 160 euroa kuukaudessa ja pienipalkkaisimman 10 prosentin ansiot olivat 2 390 euroa tai pienemmät.
Kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan mediaaniansiot olivat suurimmat johtajilla ja erityisasiantuntijoilla.
Pien- ja mikroyrittäjien tilanne on toinen.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén kertoo LinkedIn-kirjoituksessaan, että esimerkiksi toiminimiyrittäjien keskimääräinen bruttotulo vuonna 2021 oli Tilastokeskuksen mukaan vain alle 9400 euroa eli 780 euroa kuukaudessa.
Muutkaan yrittäjät eivät pääse palkansaajien ansioille, sillä maatalousyrittäjien keskimääräinen bruttotulo kuukaudessa oli 1035 euroa ja muiden osakeyhtiömuotoisten yritysten yrittäjien 2866 euroa kuukaudessa.
Toki nuo bruttotulot ovat saattaneet nousta viime vuonna ja osakemuotoisten yritysten yrittäjät nostavat yrityksestä rahaa palkan lisäksi myös osinkoina. Kuitenkin ero palkansaajien ja pienyrittäjien välillä on silti selvä.
”Köyhä yrittäjä on Suomessa enemmän normi kuin poikkeus, ja yrittäjät ansaitsevat siis keskimäärin paljon vähemmän kuin palkansaajat”, Hanén toteaa.
Hanénin mukaan suurin osa yhteiskuntamme rakenteista, esimerkiksi verotus, sosiaaliturva ja eläkkeet sekä työlainsäädäntö, eivät pysty käsittelemään tätä faktaa.
”Rakenteet on suunniteltu sille ajatusmallille, että yrittäjä tienaa aina enemmän kuin palkansaaja ja on keskisuuri työnantaja”, hän toteaa.
Kun yli 93 prosenttia yrityksistä on joko yksinyrittäjiä tai pieniä parin henkilön mikroyrityksiä, eivät vanhat lait eivätkä asenteet päde enää, Hanén väittää.
”Kevytyrittäjyys ja alustatalouden eri muodot kasvavat hurjaa vauhtia samalla kun keskisuuret yritykset lopettavat ja suuryritykset ulkoistavat itsensä pois Suomesta. Start-upit myydään heti kun pystytään, koska kestävän yritystoiminnan pitkäjänteinen pyörittäminen Suomessa ei ole kannattavaa. Ja jos teet konkurssin, olet rikollinen, joka ei voi ikinä enää yrittää uudelleen omalla nimellään.”
Hanénin mukaan globaali markkinatatalous on määritellyt kilpailun säännöt uusiksi aikoja sitten. Jolleivat yhteiskuntamme asenteet ja rakenteet muutu vastaamaan nykypäivän työelämää, alkaa kasvun tekeminen olla toivoton yritys, hän väittää.
Mitä on tuo asenteiden ja rakenteiden muuttuminen? Hanénin mukaan se tarkoittaisi yksin- ja mikroyrittäjyyttä tukemista kasvuun sekä yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan ja yritysverotuksen uudistamista.
