Energiasektorin ja vihreän siirtymän kasvu siivittävät Pohjois-Suomen kasvavaa investointipotentiaalia.
Lapin kauppakamarin julkaiseman selvityksen mukaan pohjoisen rajat ylittävän alueen investointipotentiaali on jopa 187 miljardin euroa. Selvityksen osana tutkittiin myös vihreän siirtymän investointien osuus kokonaisuudesta. Valtaosa hankkeista liittyy vihreään siirtymään.
Investointihankkeita on listattu vuoteen 2035 saakka Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Edellinen selvitys julkaistiin helmikuussa 2022 ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, jolloin investointipotentiaalin suuruus oli 160 miljardia euroa.
Sodan alkamisen jälkeen erityisesti energian tuotanto, siirto ja vihreän siirtymän edistäminen ovat nousseet vahvemmin Euroopan maiden agendalle.
“Investointipotentiaali on kasvanut hurjasti viimeisten vuosien aikana ja nyt olemme pohjoisena alueena lähestymässä jo 200 miljardin euron potentiaalia. Vihreä siirtymä ja teolliset investoinnit siivittävät koko pohjoisen alueen kasvua, ja tukevat koko Euroopan vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta ”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Selvityksen mukaan vihreään siirtymään liittyviä investointeja on jopa 128 miljardin euron arvosta.
Energiasektori tärkeässä roolissa
Selvityksen mukaan Pohjois-Suomi nousee potentiaalisten investointien luvuissa ensimmäistä kertaa lähes Pohjois-Ruotsin rinnalle 76 miljardin potentiaalilla.
Pohjois-Ruotsin osalta selvityksen tuloksena on 78 miljardin investoinnit, joista suurin osa on vahvistettuja, kun Pohjois-Suomessa painottuvat suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet.
“Suomella onkin nyt paikka terästäytyä hankkeiden luvituksessa, kaavoituksessa ja esimerkiksi työvoiman saatavuuskysymyksissä, jotta Pohjois-Suomen hankkeet etenisivät suunnittelupöydiltä toteutukseen ”, sanoo Ansala.
Pohjois-Suomen investointipotentaalia nosti erityisesti tuulivoimahankkeiden määrä. Tuulivoiman ohella myös aurinkovoimainvestoinnit ovat kasvamassa. Energiasektorin kasvu on tärkeä edellytys muiden investointihankkeiden toteutumiselle.
Energian ohella mineraalien tuotanto on merkittävä osa investointipotentiaalia. Lapin kauppakamari korostaa Suomen tulisi tunnistaa vihreän siirtymän kannalta kriittisten kaivoshankkeiden merkitys.
Matkailu on elpynyt ennätysvauhdilla ja kasvu näkyy myös matkailuinvestointien määrässä. Niin Rovaniemellä kuin tunturikeskuksissa odotellaan useita matkailuun liittyviä investointipäätöksiä.
Hallituksen pohjoinen ohjelma kasvun vauhdittajaksi
Lapin kauppakamari heittää haasteen niin Suomen hallitukselle, pohjoisen maakunnille ja kunnille ryhtyä toimiin potentiaalin realisoimiseksi.
”Ensisijaisina keinoina tulee olla sujuvat lupaprosessit, työvoiman ja vuokra-asuntojen saatavuus, sekä väylien ja logistiikan tolkuttoman surkean tilan parantaminen. Investoinnit linkittyvät myös huoltovarmuuteen: elävä ja toimiva pohjoinen on huoltovarmuutta parhaimmillaan”, Ansala toteaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös pohjoinen ohjelma, jonka laatiminen käynnistyy valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Lapin kauppakamari muistuttaa, että ohjelmassa tulisi korostua turvallisuus, huoltovarmuus ja liikenne sekä kasvua tukeva elinkeinopolittiinen näkökulma.
Ansalan mukaan pohjoisen ohjelmaa edistää myös suuri joukko pienempiä kirjauksia, joita on ripoteltu eri puolille hallitusohjelmaa. Tällaisia kirjauksia ovat esimerkiksi Naton kautta tapahtuva logistisen yhteyden tiivistyminen Ruotsin ja Norjan kanssa, teollisuuspoliittisen ohjelman laatiminen, puhtaan energian edelläkävijyys ja liikenneinvestoinnit.
Pohjoista ohjelmaa tukee myös kirjaus brändityöstä kansainvälisten rekrytointien toteuttamiseksi yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa.
Selvitys on toteutettu Lapin kauppakamarin ja Rambollin yhteistyönä. Selvityksessä huomioitiin toteutuksessa olevat, vahvistetut sekä suunnitteilla olevat investoinnit pääosin vuoteen 2035 saakka. Selvityksen alueeseen kuuluvat Suomesta Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Ruotsista Norrbotten ja Västerbotten sekä Norjasta Tromssa Finnmark ja Nordland. Tuloksissa on huomioitava, että Suomen osalta tulosta voi parantaa kattavammat tiedot hankkeiden tilanteesta.
