Sähköhärdelli alkoi taas – mitä kuluttajan kannattaa tehdä?

Minä en luule, että sähkön hintakehitys on stabiilia. Suomessa sähkön hinta, niin sanottu pörssi- eli spot-sähkö, on kehittynyt melko vakaasti tänä vuonna, kunnes elokuussa tapahtui kuluttajan kannalta äkillinen ja yllättävä muutos.

Alla olevassa energiayhtiö Fortumin kuukausittaisen markkinakatsauksen kuvaajassa näkyy sähkön hintakehitys markkinoilla vuoden 2022 alusta. Ympyröin punaisella tämän vuoden hintakehityksen heinäkuulle saakka.

Hinta kehittyi melko vakaasti ollen noin 3-8 sentin tasoa kilowattitunnilta. Hinnassa on arvonlisävero mukana. Tammi-heinäkuun 2023 keskimääräinen hintataso vastaa suunnilleen sitä, mihin Suomessa on 2000-luvulla ennen vuotta 2022 totuttu.

Elokuussa 2023 kaikki jälleen muuttui. Sijoitus- ja analyysisivusto Sijoittaja.fi kuvasi asiaa seikkaperäisesti jutussaan 21.8.2023.

Viitaten juttuun, sähkön hinta määräytyy markkinoilla usean tekijän kautta. Näitä ovat energian, kuten öljyn ja kaasun hinta, vesivarantojen määrä, ydinvoimatuotannon määrä, sää, päästöoikeuksien hinnat ja sähkön kulutus.

Sijoittaja.fi viittaa Fortumin sähköpostitse lähettämään tiedotteeseen ja kirjoittaa:

Ensinnäkin Suomen ja Ruotsin välisissä sähkönsiirtoyhteyksissä on tällä hetkellä rajoituksia Letsi-Petäjäskoskin linjalla uuden siirtoyhteyden rakentamisen takia. Sähkönsiirto Ruotsista Suomeen on noin 1 600 MW vähäisempi kuin normaalitilanteessa. Tämän lisäksi Olkiluoto 2 tuotanto keskeytettiin perjantaina 18.8. generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. Ajoitus oli todella heikko, sillä tällä hetkellä tuulivoiman tuotanto on ollut vähäistä, ja sunnuntaina 20.8. aloitettiin suunniteltu Loviisa 1:n reaktorin vuosihuolto. – Sijoitustieto.fi 21.8.2023

Toisin sanottuna hinnat lähtivät sähköntarjonnan niukkuuden vuoksi nopeasti laukalle, johon vuoden alkupuoliskolla ei ollut totuttu. Erityisesti pörssisähköasiakkaat ovat varmasti olleet hämillään, kun hinta pomppaa ylös, vaikka vielä ei ole edes talvipakkasia.

Energiaprofessori ja Energiateollisuuden johto täysin eri linjoilla

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kaipasi Kainuun Sanomien haastattelussa 27.8.2023 päättäjiltä toimia, joiden avulla kuluttajille pystytään tarjoamaan kohtuuhintaista sähköä. Lehti kirjoittaa:

Energia-asioihin erikoistuneen professorin mukaan pörssisähkön hinta ei ole täysin itsenäinen ilmiö, johon energiayhtiöt eivät mitenkään voisi vaikuttaa.

Äkillistä hinnannousua kuitenkin selittävät sekä ennalta suunnitellut huoltotyöt että useampi samaan ajankohtaan osunut ongelma.

Lund kertoo haastattelussa suurten voimalaitosten häiriöiden vaikuttavan suoraan sähkön hintaan, koska ylimääräistä sähköntuotantoa ei juuri ole.

Lund nostaa keskusteluun sen, että sähkön hintaa voivat hilata ylöspäin muutkin kuin teknologiset ja ympäristöön liittyvät syyt. Tästä on kokemusta ulkomailla. Esimerkiksi merkittävä yhdysvaltalainen energiayritys Enron manipuloi aikanaan sähkömarkkinoita omaksi edukseen.

Tuotantolaitosten tehoa pudottamalla tai huoltoseisokeilla merkittävässä asemassa oleva yhtiö saa sähkön hinnan nousemaan tavallista korkeammaksi. Tällöin tuottaja saa myymästään sähköstä tavallista paremmat voitot vähemmillä toimilla.

Lund kuitenkin painottaa haastattelussa, ettei usko manipulointia tehtävän Suomessa. Hän ei myöskään kannata sinisilmäisyyttä.

Professori peräänkuuluttaa markkinamekanismeja, joilla kuluttajille saataisiin tarjottua kohtuuhintaista sähköä ja kritisoi pörssisähköä kuluttajan kannalta hankalaksi. Haastattelun mukaan harkittavia toimia voisivat olla esimerkiksi hintakatto, muut lainsäädännölliset keinot tai uusien toimijoiden, kuten välitystoimintaan keskittyneen toimijan, tuleminen markkinoille.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä otti viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) 27.8. voimakkaasti kantaa Lundin näkemyksiä vastaan koskien epäilyksiä tukkuhinnan manipulaatiosta.

Mikä on olennaista?

Olennaista ei ole kuluttajan kannalta pelkästään se, tehdäänkö manipulointia tai mihin manipuloinnin raja vedetään, miten ja millä perusteella esimerkiksi vesivoiman tuottaja säätelee tuotantoyksiköidensä tehoa ajan suhteen.

Olennaista on myös se, että sähkön hinta on lopulta vaikeasti ennustettava – varsinkin lyhyellä aikavälillä. Jos kerran ammattilaiset kiistelevät sähkön hintamekanismin toimivuudesta, miten kuluttaja voi luottaa hinnan ennustettavuuteen?

Jutun alussa oleva kuvaaja ennusti vielä muutama viikko sitten elokuun markkinasähkön hinnan olevan alle viiden sentin tasolla. Todellisuudessa hinta nousi elokuun puolivälin jälkeen – useiden yllä mainittujen, osin odottamattomien tekijöiden vaikutuksesta – reilusti yli 10 senttiin ja korkeammallekin. (Nord Poolin dataan perustuva graafi edellä ei sisällä veroja.)

Markkinoiden kokonaiskuva onneksi stabiili

Tällä hetkellä sähkömarkkinoiden kokonaiskuva on onneksi kosolti stabiilimpi kuin viime vuoden lopulla.

Kirjoittaessani sähkömarkkinoista joulukuun puolivälissä 2022 sähkön hinta kuluttajalle 24 kuukauden määräaikaisissa sopimuksissa oli 25-30 sentin luokkaa per kilowattitunti.

Tällä hetkellä vastaavan 12-24 kuukauden määräaikaisen tuotteen voi saada 8-10 sentillä. Onko se yleisesti halpa vai kallis, en ota kantaa, mutta se on kohtuuhintainen vuodentakaiseen nähden.

Lisäsin juttuun 22.12.2022:

Viikolla 51 (19.-22.12.2022) sekä Helen että Fortum ovat ilmoittaneet tuovansa kuluttajien saataville kohtuullisempia, n. 20 s/kWh hintaisia määräaikaisia, sähkösopimuksia muutamien muiden pienempien sähköyhtiöiden tapaan.

Nyt tästäkin, tuolloin kriisitilanteessa kohtuulliselta näyttäneistä sopimuksista, on tultu hinnassa puoleen.

Vertaa kilpailuttajat -sivusto julkaisee havainnollista informaatiota perustuen sähkön futuurimarkkinoihin.

Sivusto avaa ammattilaisten isoilla volyymeillä tekemien futuurikauppojen hintoja vastaavat hintatasot kuluttajan näkökulmasta. Alla olevan graafin hinnat eivät sisällä sähköyhtiön katetta, mutta perustuvat mainittujen futuurisopimusten (ennalta määrättynä tulevana ajankohtana ennalta määrättyyn hintaan tehtävä kauppa) hintoihin.

Tulevaisuudessa kiinteä sähkön hinta on 09-2023 alkavalla 24kk määräaikaisella sopimuksella 6.94 snt/kWh, 12-2023 alkavalla 6.82 snt/kWh, 03-2024 alkavalla 6.08 snt/kWh per kuukausi futuurien hintojen perusteella. Laskenta on tehty 2023-08-28 Nasdaq OMX päätöskurssien perusteella. Sähkön futuurihintojen perusteella sähkön hinnan ennustetaan siis laskevan tulevaisuudessa – Vertaa-kilpailuttajat.fi 29.8.2023

Kun esimerkiksi seitsemän sentin kilowattituntihintaan lisätään sähköyhtiön kate, halvimmillaan tällä hetkellä noin 1,4 senttiä, 24 kk sopimuksen hinnaksi tulee 8,4 senttiä/kWh, plus perusmaksu noin neljä euroa kuukaudessa.

Todellisuudessa emme tiedä, miten markkinat kehittyvät. Se mikä futuurimarkkinoissa on hyvää, on että niiden toimiessa myös kuluttajalle on tarjolla määräaikaisia sopimuksia, joissa hinta sovitaan ennalta vakioksi.

Kulutusvaikutuselementti

Tein jokin aika sitten määräaikaisen sähkösopimuksen. Kannatan kohtuuhintaista kiinteähintaista määräaikaista sopimusta siksi, että silloin kuluttajan ei tarvitse hermoilla sähkön pörssihinnan kanssa päivittäin. Pahimmillaan tämä hermoilu heikentää elämänlaatua, kun stressaat liikaa sitä, milloin voit tai milloin sinun kannattaa käyttää sähköä.

Toki kuluttajien tilanteet ja sähkön käytön taso – esimerkiksi käyttääkö sähköä lämmitykseen vai ei – vaihtelevat.

Joihinkin kiinteähintaisiinkin sopimuksiin on tarjolla niin sanottuja kulutusvaikutuselementtejä. Tällöin hinta muodostuu esimerkiksi kuukausittain hieman sovittua halvemmaksi, jos painottaa kulutusta keskimääräistä halvemmille spot-tunneille – ja kalliimmaksi jos sähkön käyttö painottuu kalliimmille tunneille.

Tuntien spot-hintaa voi seurata esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin Tuntihinta-kännykkäsovelluksesta.

Kuluttaja, joka pystyy painottamaan esimerkiksi lämmityksen vuoksi kulutustaan yöaikaan, saa todennäköisesti kalliimpina talvikuukausina keskihintaa alemmas sitä kautta.

Toki pörssisähkösopimuksessakin hinta muodostuisi alemmaksi yöaikaan, mutta siinä on aina se stressi. Pörssisähkösopimus vaatii mielellään markkinoiden tai sähkön hinnan aktiivista seuraamista eikä pörssihinta ole lainkaan yhtä ennustettava kuin kiinteä hinta.

Mielestäni professori Lund tiivistää Kainuun Sanomien jutussa osuvasti pörssisähköstä:

Jos ajattelee tavallista lapsiperhettäkin, niin miten ihmeessä se yöllä käyttäisi pääosan sähköstään.

Älä haksahda ansaan

Kun olin tehnyt kiinteähintaisen sopimuksen, jossa oli tietynlainen kulutusvaikutuselementti, kyseinen sähköyhtiö soitti minulle ja tarjosikin pörssisähkösopimusta hintatakuu-lisäpalvelulla.

Vaikka palvelu oli ystävällistä, menin hieman hämilleni, sillä luulin jo tehneeni sopimuksen ja olin saanut sopimusvahvistuksen sähköpostilla.

Sopimusta olisi kuulemma voinut vielä muuttaa. Kun kerroin tilanteestani, myyjä totesi lopuksi, että olen näköjään miettinyt asiaa. Lisäksi hän tarjosi laskuntasauspalvelua lisähintaan. Tätä palvelua en kuitenkaan tarvinnut, koska laskut ovat kiinteähintaisessa sopimuksessa melko ennustettavia.

Toivon todella, että jos kuluttaja on miettinyt omaa sopimustaan ja solminut sellaisen, sähköyhtiö ei enää siinä vaiheessa sekoita kuluttajan päätä todellisuudessa stressaavammilla sopimuksilla, joissa esimerkiksi joka kuukausi joutuisi miettimään, sitooko hinnan kuukaudeksi hintaan x vai meneekö pörssihinnalla kohti talvea.

Voidaan kysyä aiheellisesti, onko kyse vastuullisesta myyntistrategiasta. En ihmettele perheriitoja, jos pariskunta on päättänyt ja tilannut yhtä, ja tämän jälkeen yhtiöstä soitetaan ja ehdotetaankin jotakin toista – todennäköisesti yhtiön kannalta edullisempaa vaihtoehtoa.

Kyseessä on varsinkin sähkölämmittäjälle todella perustavaa laatua oleva ero, jos sopimus pohjautuu a) kiinteään hintaan, tai b) pörssihintaan.

Minun on vaikea uskoa, että ensi talvena tarjotaan 5-6 sentin kiinteähintaista kuukausihintaa niin sanottuna hintatakuu-lisäpalveluna. Määräaikaisessa kulutusvaikutussopimuksessa painottamalla sähkönkäytön kokonaisuutta edullisemmille tunneille hinta voinee sen sijaan olla joinakin kuukausina mainittua tasoa per kilowattitunti.

Pörssisähkö sen sijaan voi olla päivästä riippuen vaikkapa 0-30 senttiä, kuten tämän jutun Nord Poolin elokuun hintagraafissa edellä, arvonlisävero huomioiden.

Kuten jutussa on mainittu, myös puhtaita kiinteähintaisia sopimuksia (ilman kulutusvaikutuselementtiä) on tarjolla tällä hetkellä 8-10 sentin kilowattituntihintaan. Iltalehti vertaili kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten hintoja yhtiö yhtiöltä jutussaan 29.8.2023.