Helsingin pörssin kehitys on jäänyt kuluvan vuoden aikana jälkeen muiden pörssien kehityksestä. Vuoden alusta Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä sisältävä OMXH25-indeksi on laskenut 9,9 prosenttia, kun USA:n S&P 500 -indeksi on noussut samana aikana dollareissa 16,4 prosenttia, muistuttaa varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
Suurten sijoittajien käyttämä euroalueen 50 suurimman yhtiön Eurostoxx 50 -indeksi on noussut vuoden alusta 15,6 prosenttia. Samalla Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH on laskenut vuoden alusta 9,4 prosenttia ja hajautetun osakesalkun OMXHCAP on laskenut 7,9 prosenttia.
Nämä indeksit ovat kuitenkin hintaindeksiä, eli arvoissa ei ole huomioitu jo irronneita osinkoja eikä niistä perittyjä veroennakoita. Osinkojen huomioimisella ei vertailussa ole kuitenkaan suurta merkitystä.
”Jos laskelmat tehtäisiin irronneet osingot huomioiden, tilanne Helsingin pörssin indeksien osalta paranisi muutamalla prosenttiyksiköllä, mutta kokonaiskuva ei silti muuttuisi oleellisesti”, Angervuo toteaa.
Mikä siis Helsingin pörssiä vaivaa?
Toimialarakenne selittää
Angervuon mukaan Helsingin pörssin vaisua kehitystä selittää erityisesti Helsingin pörssin yhtiörakenne, joka painottuu syklisiin yhtiöihin ja koostuu pääosin suurista perusteollisuuden vientiyhtiöistä. Lisäksi indeksi keskittyy vahvasti suurimpiin yhtiöihin.
”Helsingin pörssin päälistan yhtiöt markkina-arvoilla tarkasteltuna hyvin keskittynyt, sillä muutama syklisen toimialan yhtiöt hallitsevat suurta osaa kokonaisuudesta. Kesäkuun lopussa OMXH25-indeksin markkina-arvo oli yli neljä viidesosaa koko Helsingin pörssin markkina-arvosta”, hän laskee.
Suurten syklisten vientiyhtiöiden paino koko OMXH25-indeksissä on lähes puolet, ja jos mukaan otetaan myös Nokia vientiyhtiöiden painoon, nousee paino noin 60 prosenttiin.
”Juuri missään läntisten maiden pörsseissä suurilla vientiyhtiöillä ei ole Helsingin pörssin kaltaista valtaosaa koko pörssin rakenteesta”, Angervuo toteaa.
Angervuon mukaan Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden kannattavuus oli kaikkien aikojen huipussa viime vuoden kolmen viimeisen neljänneksen aikana.
”Vuoden 2022 tuloshuippu syntyi ainakin osittain erittäin rajun elvyttämisen, nollakorkojen ja ennen näkemättömän korkean tuottajahintojen nousun seurauksena. Huipun saavuttamista auttoi myös tuotevarastojen nosto koronavuosien 2020-2021 jälkeen, jolloin raaka-aineiden ja puolivalmisteiden saannissa oli maailmanlaajuisia ongelmia”, hän kertoo.
Angervuon mukaan viime vuoden kysyntäpiikki laittoi monet suomalaisyritysten asiakkaat hamstraamaan tuotteita ja täyttämään varastot äärimmilleen. Sen seurauksena monet yritykset ovat tänä vuonna poteneet hamstrauksesta johtuvaa krapulaa ja ovat siksi ajaneet liiallisia varastoja alas.
Huolestuttavia tilauslukuja
Angervuon mukaan investointitavaroiden valmistajat huomasivat jo viime vuoden syksyllä uusien tilausten virran alkaneen hidastua.
”Tilauskannat varsinkin suomaisilla konepajayhtiöillä kääntyivät laskevalle uralle tänä vuonna uusien tilausten ollessa miinuksella.”
Angervuon mukaan tuoreet kesäkuun luvut teollisuuden uusien tilausten kehittymisestä lupaavat ikäviä uutisia syksyn aikana.
”Vuoden 2023 tammi-kesäkuussa teollisuuden uudet tilaukset ovat laskeneet 6,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kesäkuussa teollisuuden uudet tilaukset laskivat jo 12,2 prosenttia. Teollisuuden uudet tilaukset ovat olleet pääsääntöisesti laskussa jo viime vuoden loppusyksystä”, hän toteaa.
Pörssikonkari ennustaa, että uudet tilaukset kääntynevät uuteen nousuun ehkä vasta ensi vuoden puolella.
”Uusien tilausten arvoon vaikuttaa tuottajahintojen voimakas lasku. Teollisuuden tuottajahinnat laskivat Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 9,5 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden liikevaihto väheni 15,1 prosenttia kesäkuussa.”
