Syksyn asuntopolitiikassa taloyhtiön kannattaa olla hereillä. Eduskunta palaa lomalta syyskuun alussa, jolloin käynnistyy asuntopolitiikan syksy täydellä teholla.
Taloyhtiöille suunnatut avustukset muuttuvat – osa saattaa loppua kokonaan, varoittaa Isännöintiliitto.
Suomen rakennuskanta on siinä iässä, että moniin taloyhtiöihin on tulossa mittavia korjaushankkeita. Näihin korjaushankkeisiin taloyhtiöt ovat voineet hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta erilaisia avustuksia. Tukea on viime vuosina myönnetty erityisesti rakennusten energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin.
Uuden hallitusohjelman kirjausten mukaan näyttää siltä, että ARAn energia-avustuksille ei ole tulossa jatkoa.
”Tämä on merkittävä muutos taloyhtiöille, jos ARAn tukia ei ole saatavilla taloyhtiöiden energiakorjaushankkeisiin. Avustukset ovat olleet erinomainen kannustin taloyhtiöille parantaa energiatehokkuutta ja ne ovat edistäneet rakennuskannan vihreää siirtymää”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo.
Koro-Kanervan mukaan tämä asettaa taloyhtiöt entistä hankalampaan taloustilanteeseen eikä toisaalta tue vihreää siirtymää.
Taloyhtiöillä on tällä hetkellä suuri kiinnostus sähköautojen latauspaikkoja kohtaan, koska sähkö- ja hybridiautojen lisääntyminen lisää tarvetta latausinfralle.
”Hallitusohjelman mukaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan. Auki jää, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan. Toivomme, että taloyhtiöillä olisi mahdollisuus saada avustusta entiseen tapaan, koska avustus on vauhdittanut latauspaikkojen rakentamista taloyhtiöihin”, sanoo Koro-Kanerva.
Taloyhtiöiden alueelliset erot
Toinen haaste taloyhtiöille on alueiden eriytyminen.
Rahoitusvaikeuksia nähdään tällä hetkellä erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla, joissa väestön vähentyessä asuntojen vakuusarvot eivät riitä tarpeellisten korjausten rahoittamiseen.
Muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöt ovat siksi tienhaarassa. 2030-luvulla edessään valinta, remontoidako kiinteistöä mittavammin vai pitääkö taloyhtiö ajaa hallitusti alas
Asuminen muuttuu ja heijastuu taloyhtiöihin, joista osa sijaitsee taantuvilla alueilla. Taloustilanteen vaikeutuminen näkyy yhä selvemmin taloyhtiökentällä eivätkä taloyhtiöiden konkurssitkaan ole mahdottomia.
Isännöintiliitto on näkyvästi kantanut huolta taantuvien alueiden ja muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöiden tilanteesta.
”Olemme nostaneet esille taloyhtiöiden hallitun alasajon sääntelyn selkeyttämisen tarpeen. On hienoa, että tästä on nyt hallitusohjelmassa kirjaus ja että selvitystyötä aletaan tehdä laajasti ministeriörajat ylittäen”, kertoo Koro-Kanerva.
Hallitusohjelman mukaan perusteilla on selvitysryhmä, jonka tehtävänä on ratkoa alueiden eriytymisen tuomia haasteita asumiselle ja helpottaa taloyhtiöiden hallittua alasajoa.
Isännöintiliiton mielestä yhden mallin ratkaisut sopivat Suomeen huonosti.
Energiatehokkuusdirektiivi vielä kysymysmerkki
Paljon julkisuutta saanut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus tulee olemaan taloyhtiöiden tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä uudistus.
Direktiivin lopullisesta muodosta neuvotellaan syksyn aikana EU:n toimielinten kesken, jonka jälkeen tiedetään minkälaiseksi direktiivin vaatimukset muodostuvat taloyhtiöille.
”Koko Euroopan tasapäistävät ratkaisut sopivat Suomen oloihin huonosti, ja siitä syystä edellytämme, että direktiivissä pitää olla riittävästi kansallista liikkumavaraa. Euroopan mittakaavassa Suomessa rakennukset on jo lähtökohtaisestikin rakennettu hyvin energiatehokkaiksi. Direktiivi ei saa tuoda liikaa tiukennuksia taloyhtiöille”, korostaa Koro-Kanerva.
Koro-Kanerva kertoi aiemmin maaliskuussa, että energiatehokkuutta parantavat muutokset voivat parhaimmillaan olla kannattavia ja investointi maksaa itsensä takaisin säästyvinä energiakuluina. Silti isojen investointien toteuttaminen on järjetöntä ja osin käytännössä mahdotonta paikkakunnilla, joilla ihan perusremonttienkin rahoituksen saamisessa on vaikeuksia.
Rakennusyhtiöt lobbaavat tukien lopettamise vanhoilta taloyhtiöiltä jotta uustuotannon kauppa elpyisi.